Maakuntaliittojen kilpailu valtion toimintojen saamiseksi alueelle on valtiosihteeri Timo Reinan mukaan järkevöitynyt. Maakuntaliitot tunnistavat omat vahvuutensa ja tietävät, mitä kannattaa tavoitella.
Oulu on ollut kestoehdokas monessa alueellistamishankkeessa. Reinan mukaan Oulun profiili suurena yliopistokaupunkina ja monialaisena osaajana on ollut osin syynä siihen, että moni hanke on mennyt muualle.
"Pienempiä toimintoja siirrettäessä on pohdittu sitä, missä niiden aluevaikutus olisi suurin ja Oulussa se ei sitä olisi. Se ei tarkoita sitä, etteikö Oulu olisi jotain saanut ja vielä saisikin."
Maakuntaliitoilta pyydetään säännöllisin väliajoin esityksiä alueellistavista toiminnoista perustuen niiden vahvuuksiin ja osaamispohjaan. Parhaillaan on menossa näiden tietojen päivitys.
Ennen päätöstä sijoituspaikasta vertaillaan toiminnallisia, alueellisia ja henkilöstöön liittyviä tekijöitä. "Päätökset ovat tapauskohtaisia ja alueellistettavan toiminnon ja kohteen tarpeiden pitää kohdata. Alueellistaa ei voida, mikäli ei voida vakuuttua siitä, että toiminto tulee ainakin yhtä hyvin tai paremmin turvattua alueella kuin Helsingissä."
Reinan mukaan alueellistaminen on tähän asti edennyt vähintään tyydyttävästi. Nyt ollaan puolivälissä tavoitetta.
Pohjoisimpien maakuntaliittojen johtajat ovat tyytymättömiä tähänastiseen alueellistamiseen. "Me olemme jääneet aika tavalla jälkeen suhteessa muihin", sanoo Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Lapin liitosta Esko Lotvonen sanoo Lapin saaneen vähän verrattuna siihen, mitä sieltä on hävinnyt eli 15 vuoden aikana noin 6 000 työpaikkaa. Kainuun liiton Alpo Jokelainen sanoo Kainuun saaneen kauniita lupauksia, mutta paljon ei ole tärpännyt.
Harju löytää kaksi syytä siihen, miksi Oulun seutu on jäänyt melko vähälle. Ne ovat Oulun profiili ja etäisyys. "Profiilimme on terävä teknologiamenestyjä. Oulun seudun problematiikka on kuitenkin huomattavasti laajempi. Suuri akateeminen työttömyys ja tulevat suuret nuorten ikäluokat edellyttävät tasapainoista kehittämistä."
"Julkista keskustelua käydään lähinnä isoista virastoista. Pienempien toimijoiden alueellistamisessa alueen omat tahot ovat aktiivisesti hoitamassa asiaa eteenpäin. Oulun seudulla muutamien laitosten osalta tehdään töitä ison poliittisen väännön kautta. Alemman tason valmisteluissa meillä olisi kuitenkin parantamisen varaa."
3 000 työpaikkaa siirretty
Esko Lotvonen sanoo tuloksien alueellistamisesta olevan vielä vaatimattomia. "Alueille on saatu 3 000 työpaikkaa. Se ei ole riittävä tilanteen tapapainottamiseksi, koska valtion hallintoon syntyy pääkaupunkiseudulle koko ajan uusia työpaikkoja."
Hän on tyytyväinen siitä, että toimintojen siirtotarve nähdään nyt oikeana. Koska kaikki puolueet ovat asian takana, Lotvonen uskoo, että tulevaisuudessa
alueellistaminen etenee.
Lotvosen arvion mukaan politiikka on vaikuttanut toimintojen sijoitukseen. Virastojen ja niiden henkilökunnan painostuksen takia alueellistaminen jäi Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana Hämeenlinnan asemalle. Kainuun Alpo Jokelaisen mukaan pienempien kasvukeskusten on vaikea saada kohteita, kun pitäisi täyttää kovat kriteerit ja olla voimaa päätöspöydässä.