Oulu Maaherrojen, läänien ja lääninhallitusten kadotessa vuoden vaihteessa historian havinaan kasvaa maakuntien merkitys roimasti. Pohjois-Pohjanmaalla viranhaltijoista on ykkönen maakuntajohtaja Pauli Harju. "Roolini on maakunnan toimitusjohtajuuteen päin. Poliittista valtaa minulla ei ole", Pudasjärven johdossa aiemmin toiminut Harju sanoo.
Maakunnallisten liittojen merkityksen kasvaessa myös poliittiset luottamustehtävät ovat nousseet arvoasteikossa ja ovat näin paikallisten poliitikkojen keskuudessa aiempaa halutumpia. Maakunnalliseen päätöksentekoon halutaan kuntatason ykkösketjua tekemään alueellisia linjauksia.
Maakuntahallitusta vetää seuraavat neljä vuotta Kyösti Oikarinen (kesk.) Oulusta, ja kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaa 96-jäsenistä maakuntavaltuustoa johtaa kansanedustaja Lyly Rajala (kok.) niinikään Oulusta.
Liiton valtuusto ja hallitus valitaan valtuustokaudeksi neljäksi vuodeksi. Paikkojen jako on tapahtuma, joka saa liikkeelle jopa puolueiden toimihenkilöt piirisihteerit. He jakavat keskenään maakunnallisen vaalituloksen perusteella luottamustehtävät kunnallisvaalien tuloksen mukaisesti. Huomioon otetaan suhteelliset äänimäärät, alueellinen edustavuus ja tasa-arvo.
Lääneistä luopuminen näkyy myös siinä, ettei enää järjestetä maaherran vastaanottoa. Tuon juhlarituaalin omii nyt Pohjois-Pohjanmaan liitto, jonka kutsuvieraille tarkoitettu vastaanotto järjestetään loppiaisena Oulun taidemuseossa. Tilaisuuteen lähtee noin 400-500 avec-kutsua.
Nuorten
maakunta
Pohjois-Pohjanmaan liiton ykkösasiana on tuoda maakuntaa esiin nuorten maakuntana, jossa on työvoimaa tarjolla.
"Me olemme poikkeus vanhenevassa Suomessa. Toinen alue on pääkaupunkiseutu, jonne nuoret muuttavat. Meillä poikkeuksellisen hyvä väestörakenne selittyy syntyvyyden enemmyydellä", Pauli Harju selittää.
"Meillä on paljon nuoria, mutta valitettavan vähän työpaikkoja. Meidän pitää luoda talouskasvun alkaessa uusia työpaikkoja. Suurten ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilla eläkkeelle tällä alueella olisi tiedossa tekijöitä."
Ennusteen mukaan vuoteen 2040 asti työvoimaa on yli 170 000 henkilöä, kun työpaikkojen määrä junnaa hieman alle 160 000:ssa. Uusia ideoita ja työpaikkoja tarvitaan.
Kyösti Oikarisen mielestä Pohjois-Pohjanmaan kannalta on ratkaisevaa, päästämmekö nuoria karkaamaan muualle.
"Yksin Oulun seudulla muutaman vuoden kuluessa hoitoalalta siirtyy 700 henkilöä vuosittain eläkkeelle. Näin kaikki täällä koulutettavat työllistyisivät täällä."
Harju vahvistaa, että on hyvä, jos Oulun koulutus riittää paikkaamaan kohta Oysin vuotuisen poistuman.
Pohjois-Pohjanmaan liiton uusiin tehtäviin kuuluukin koulutuksen alueellinen suunnittelu. Ulkomailta kansainvälistymisen myötä Harju kaipaa maakuntaan erityisesti osaamista ja yrittäjyyttä.
Yhteinen
tahtotila
Yhteinen tahtotila on tämän päivän teemoja. Pohjois-Pohjanmaan liitossa se merkitsee kuntarajat ylittävää näkemystä, miten asiat pitää hoitaa.
"Vaikka Oulu on keskuskaupunki, pitää maakunnan ja Oulun välistä kuilu kyetä yhteisesti madaltamaan", Oikarinen linjaa.
Yhteistä tahtotilaa tarvitaan maakuntakaavan ja toteuttamissuunnitelmien teossa. Käytännön työssä korostuu maakuntahallituksen työskentely, sillä valtuusto kokoontuu vain kahdesti vuodessa.
Suuria linjauksia käsitellään myös maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:ssä, joka toimii kolmikantaperiaatteella. Kunnallista näkemystä sinne tuo maakuntaliitto, sosiaalisia kumppaneita edustavat eri etujärjestöt kuten kauppakamari ja ammattiyhdistysliike ja kolmantena osapuolena on valtionhallinto. Valtio ja Euroopan unioni ovat usein rahoittajia alueellisissa projekteissa.
Asiantuntijoillekin on MYR:n toiminnassa tilaa. Asiantuntijoiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi yliopisto ja VTT.
Tavallisilla kansalaisilla on liiton asioissa suora puhevalta maakuntakaavassa, joka on tulossa tarkasteluun. Tuossa yhteydessä katsotaan muun muassa kauppakeskusten paikat.