Valtion aluehallinnon uudistaminen on monimutkainen keitos, josta ei mausteita puutu. Tiivistettynä kysymys on nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävien uudelleen organisoimisesta.
Uudistamiskeitosta on asetettu hämmentämään työryhmä, joka sai kesäkuussa valmiiksi väliraportin. Sen mausteisinta antia on ehdotus uudesta aluejaosta.
Pohjois-Suomen osalta yhdeksi alueeksi on muodostumassa Lapin maakunta. Toisen alueen esityksessä muodostaa Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunta - mahdollisesti Kainuulla höystettynä.
Uusi jako muodostaa yhteistoiminta-alueita. Aluejako ei liitä maakuntia yhteen - ainakaan vielä.
"En pitäisi hirveänä ihmeenä, jos 19 maakunnasta määrä vähän joskus laskisi. Yhteistoiminta-alue on vähän kuin sijaisasia sille, että maakuntia liitettäisiin yhteen", sisäasiainministeriön kehittämispäällikkö ja aluejakotyöryhmän puheenjohtaja Teemu Eriksson sanoo.
"Keski-Pohjanmaalla on uudistuksen osalta ykköstavoite, että me säilytämme oman maakuntamme ja toisaalta sen ohella voimme turvata mahdollisimman hyvät valtion aluehallintopalvelut", Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Altti Seikkula linjaa.
Työryhmä esittää
Elluja ja Alluja
Aluehallinnon aluejakotyöryhmä esittää, että valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen. Toinen olisi elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus, Ellu, ja toinen aluehallintovirasto, Allu.
Elluja voi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (Halke) päätöksen mukaan olla Suomessa enintään 15. Ellut vastaavat valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Niihin kootaan esimerkiksi ympäristöön, liikenteeseen, elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä.
Alluja esitetään alustavasti kuutta kappaletta. Niiden vastuulle tulee lainsäädäntöön liittyvät asiat.
Ellu- ja Allu-esitykset ovat vasta alustavia ja toimivat keskustelun avaajina.
"Maakuntien liitot koittavat rakentaa keskenään yhteistoiminta-alueita. Jos ne siinä onnistuvat, täytynee rakennella valtion viranomaisten aluejaot siltä pohjalta. Jos ne eivät onnistu, täytynee rakentaa ne joltain muulta pohjalta. Pieni lisämauste on, että silloin valtioneuvosto joutuu määräämään yhteistoiminta-alueet siltä osin, kun ne eivät onnistu", Eriksson selvittää.
Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan maakuntajohtajat kertovat Kalevalle olevansa luottavaisia, että yhteistoiminta-alueet löydetään neuvottelemalla ilman valtion opastusta.
Kielikysymys
hoidettava
Mikäli Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa muodostavat yhteistoiminta-alueen, nousee esille kielikysymys.
Aluejakotyöryhmä on käynyt keskustelua Keski-Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön palveluista. Niiden järjestämisen todetaan väliraportissa olevan olennainen asia aluejaosta päätettäessä.
"Minusta väliraportissa on erittäin hyvin kuvattu tilanne. On sanottu, että kielellisten palveluiden turvaaminen on erittäin tärkeää. Mallina on, että aluehallinnoilla on yhteinen yksikkö, jossa ne voidaan järjestää", Altti Seikkula toteaa.
Aluehallintoa uudistetaan koko Suomessa tiukalla aikataululla. Maakuntien liittojen yhteistoiminta-alueiden muodostamista koskevien neuvottelujen tulokset on ilmoitettava 15. syyskuuta mennessä.
Aluehallinnon Aluejakotyöryhmä antaa sen jälkeen omat ehdotuksensa lokakuun loppuun mennessä.