Maakunnissa toimivien yliopistojen ja korkeakoulujen ei kannata hamuta kaikkia tiedekuntia, vaan rakentaa selkeästi omaa profiilia ja hoitaa hyvin vahvimmat alueensa.
Tältä pohjalta voi lähteä myös hyvään yhteistyöhön oman alueen liike-elämän kanssa. Näin arvioi professori Sune Berger ruotsalaisesta Karlstadin yliopistosta.
Bergerin raportti korkeakoulujen roolista oli esillä pohjoismaisessa konferenssissa, joka päättyi tiistaina Tampereella. Opetusministeriön isännöimän tapaamisen pääaiheena olivat koulutuksen alueelliset vaikutukset.
Bergerin mukaan Pohjoismaissa on runsaasti esimerkkejä siitä, että korkeakoulut vaikuttavat myönteisesti oman alueensa kehitykseen. Hyvä koulutus on yksi niistä asioista, jotka houkuttelevat yrityksiä tietylle paikkakunnalle tai alueelle.
Esimerkiksi Tromssan yliopistolla on ollut suuri merkitys Pohjois-Norjan alueellisen identiteetin rakentamisessa. Bergerin mukaan alueella toimii lisäksi ainakin 50 sellaista yritystä, joille yliopisto ja siellä tehty tutkimustyö on selvästi antanut vauhtia.
Jännitteet yliopistomaailman vapauden ja yritysten toiveiden välillä ovat Bergerin mukaan todellisuutta. Etenkin nykyiset rahoitusjärjestelmät suuntaavat helposti tutkimusta yksipuolisesti sellaisiin aiheisiin, joiden tutkimisesta odotetaan nopeaa käytännön hyötyä.
Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa kannattaa Bergerin mukaan silti rakentaa.