Pohteen säästöt: Liminka me­net­tää ter­veys­kes­kuk­sen

Ravintolat: Tes­ta­sim­me Oulun Pekurin ra­men-pai­kan

Syyte: Tur­val­li­suus­alan opet­ta­ja kouri opis­ke­li­joi­ta ja uhkaili hak­kaa­mi­sel­la

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Maa­kun­ta­ve­ro hiertää ko­koo­mus­ta - Tal­vi­tie: "Lisää ve­ro­tus­ta lii­ma­pa­pe­rin tavoin"

Maakuntavero on nousemassa kevään kuumaksi perunaksi hallituksen sote-väännössä. Keskustassa veroa kannatetaan, kokoomuksessa vastustetaan.

Kuvassa kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (vas) ja Sitran asiantuntija Sari Rautio.
Kuvassa kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (vas) ja Sitran asiantuntija Sari Rautio.
Kuva: Mauri Ratilainen

Suunniteltu maakuntavero herättää kovaa vastustusta kokoomusjohtoisissa kaupungeissa. Maakuntavero onkin nousemassa kevään kuumaksi perunaksi hallituksen sote-väännössä. Keskustassa veroa kannatetaan, kokoomuksessa vastustetaan.

Kokoomuksen kuntaväki sanoo ei maakuntien verotusoikeudelle.

– Mitkään merkit eivät osoita, että kolmas verotuksen taso toisi uudistukselle lisäarvoa. Kun samaan aikaan halutaan lisätä yhdenvertaisuutta, valtion kautta tuleva rahoitus on yksinkertaisempi, toteaa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Kuntaliiton hallituksen jäsen Sari Rautio.

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie korostaa kantavansa vastuuta hallitusohjelman kirjausten noudattamisesta.

– Sipilän hallitusohjelma lähtee siitä, ettei kenenkään työn verotus eikä kokonaisveroaste nouse uudistuksen takia. Tilastot osoittavat, että aina kun tulee uusi verotuksen taso, se lisää verotusta liimapaperin tavoin, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajanakin toiminut Talvitie sanoo.

Myöskään Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ei kaipaa Suomeen kolmatta verotuksen tasoa.

– Itsehallintoalueiden määrä on nyt niin suuri, että se vei mielestäni pohjaa pois siltä, että niistä olisi tullut kantokyvyltään ja toiminnallisesti itsenäisiä. Maakuntien verotusoikeuteen liittyy lisäksi riski laajentaa tehtäväkenttää enemmän kuin olisi tarvetta, Randell sanoo.

Kaatuuko hanke verotuskysymykseen?

Sekä sote-uudistusta että kuntien ja valtion tehtävienjakoa johtavat keskustalaiset ministerit Juha Rehula ja Anu Vehviläinen. Jos pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitää kiinni maakuntaverosta, voiko päätös vielä kaataa koko hankkeen?

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja ei usko pystyvänsä sitoutumaan ratkaisuun, joka nostaa kokonaisverotusta.

– Jos toteutetaan hallitusohjelmaa ja tilastot ja faktat kertovat, että se onnistuu jollakin muulla tavalla oikeudenmukaisesti kuin valtion rahoituksella ja ohjauksella, olen valmis arvioimaan asiaa uudestaan toisessa vaiheessa, Talvitie vastaa.

Hänen mielestään palvelu- ja hallintopohdintojen edellä keskeisintä on rahoitus ja siinä valtiovarainministeriön rooli.

– Niin kauan kun puhumme rajapinnoista, palvelujen järjestämisistä ja hallintohimmeleistä, emmekä ole ratkaisseet rahan ansaintoa ja kulkua, tulevaisuuden haasteemme odottavat ratkaisuja, Talvitie sanoo.

Pitkän linjan kuntapäättäjät sanovat ääneen sen, mitä kokoomuksessa laajemminkin tällä hetkellä ajatellaan.

Viime viikolla puolue ilmoitti pitävänsä tiukasti kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, ettei uudistus nosta kokonaisveroastetta tai kenenkään työn verotusta. Lisäksi Kuntaliiton hallituksen kokoomusjäsenet sanoutuivat irti Kuntaliiton lausunnosta, jossa maakuntavero nähtiin yhtenä mahdollisuutena.


Kritiikkiä satelee isoista kaupungeista

Suurimmat kaupungit ovat varsin kriittisiä sote-lausunnoissaan. Turun kaupunginjohtaja odottaa mielenkiinnolla, mitä hallitus lausunnoilla tekee.

– Johtaako se asioiden uudelleentarkasteluun vai pyydettiinkö lausunnot vain muodon vuoksi? Randell kysyy.

Hän on käynyt läpi yhdeksän suurimman kaupungin lausunnot, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta kriittisiä kaavaillun aluejaon suhteen.

– Kuopionkin perusteluissa oltiin aika lailla eri mieltä. Kautta linjan isoilla kaupungeilla on tähän hallinnonmuutokseen aika paljon varauksia.

Maakuntakapinalliset kysyvätkin, onko uusi maakuntamalli tehty jo menneen Suomen tarpeisiin.

– Joskus 1975 se olisi varmasti ollut ihan hyvä malli. Tänä päivänä kasvu suuntautuu kuitenkin maakuntien sijaan nimenomaan keskuskaupunkeihin. Uudistusta pitäisi tehdä tulevaisuutta varten, Rautio muistuttaa.

Hänen mukaansa kaupungistuminen on tosiasia, jota ei ole mahdollista poliittisesti ohjailla.

– Ei sitä auta voivotella, vaan miettiä, miten siitä saadaan paras mahdollinen irti.

Maakuntien vahvat veturit säteilevät elinvoimaa myös ympärilleen. Meidän ei kannata tehdä sellaisia hallinnollisia ratkaisuja, jotka hidastavat tai hankaloittavat kehitystä.

Elinvoima- ja työllisyystehtävät halutaan pitää lähellä

Mari-Leena Talvitie aloitti vuodenvaihteessa Tulevaisuuden kunta -työryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden aikana ryhmä määrittelee elinvoimaan, hyvinvointiin ja kuntademokratiaan liittyvät kuntien tehtävät.

Talvitie toivoo kuntiin jäävän selkeitä ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia edistäviä innovaatiotehtäviä.

– Annetaan kunnille vapaus tehdä omista erityispiirteistä lähteviä ratkaisuja. Meidän on pystyttävä tekemään valtakunnallisesti kannustavat kriteerit, jotta kuntien kannattaa satsata hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen, hän sanoo.

– Elinvoima-asiat pitäisi käsitellä tässä samassa pöydässä. Lähellä tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen on ihan a ja o. Muuten sote ei järjesty, oli meillä millainen hallintomalli tahansa, toteaa myös Rautio.

Kaupungeissa pelätään, ettei niihin jää enää päätösvaltaa. Aleksi Randellin mielestä hallituksen tulisi tunnustaa isojen kaupunkien ja kaupunkiseutujen erilainen asema pieniin nähden.

– Jos tämä huomioitaisiin, uskon että uudistuksen etenemiselle ja toteutumiselle olisi paremmat edellytykset, Randell sanoo.

Talvitie muistuttaa, että hallitusohjelmassa on kuitenkin lähdetty siitä, että Suomessa säilyvät vahvat ja elinvoimaiset kunnat.

– Jos kaikki työllisyys- ja elinvoima-asiatkin menevät maakunnalle, sitten täytyy arvioida, mikä enää on kunnan rooli. Nyt vain rajapinnat kuntoon ja katse eteenpäin toteutukseen! Talvitie kannustaa.