Kyllä kainuulaiset vielä innostuvat Kainuun mallista ja uuden maakuntavaltuuston vaalista, nykyistä kuntien valitsemaa maakuntavaltuustoa johtava Timo Korhonen (kesk.) arvioi toiveikkaasti. Kainuun hallintokokeilu tuo suoralla kansanvaalilla valittavan maakuntavaltuuston ensi kertaa Manner-Suomeen. Kainuun vaali pidetään kunnallisvaalin kanssa yhtä aikaa ensi vuoden lokakuussa.
Kun maakuntavaaleihin on vuosi aikaa ja hallintokokeilun alkuun runsas vuosi, tavallinen kainuulainen ei paljoa perusta koko Kainuun mallista. Mutta hallintokoneisto valmistelee kokeilua täyttä päätä. Valmistelun työryhmiin kuuluu kaikkiaan 500 ihmistä.
Korkein päättävä elin Kainuussa on vuoden 2005 alusta 39-jäseninen maakuntavaltuusto. Suurin osa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista ja koulutoimi paitsi peruskoulut siirtyvät maakunnan hoidettaviksi. Maakunta vastaa myös elinkeinopolitiikasta.
Timo Korhonenkin pohtii, miten kainuulaiset saadaan kiinnostumaan maakuntavaltuuston valinnasta. Moni mieltää, että päätösvalta siirtyy kauemmas kuntalaisista. Toisaalta kainuulaiset itse pääsevät ratkaisemaan asioita, joista nyt vastaa valtion keskushallinto tai aluehallinto.
Ihmisille tietoa kokeilusta
"Jos äänestysprosentti jäisi matalaksi, se olisi paha juttu. Ei se Kainuun mallia kaataisi, mutta syvällisiä pohdintoja siitä seuraisi. Pitää siis miettiä etukäteistiedottamista vaaleista."
Kohtuullinen äänestysinto maakuntavaaleissa olisi Korhosen mielestä 65-70 prosenttia, mieluummin lähempänä seitsemääkymmentä. Kainuussa kunnallisvaaleissa äänestää 60-75 prosenttia äänioikeutetuista.
"Ihmiset saadaan osallistumaan, jos osaamme tehdä heille selväksi, että hallintokokeilu vaikuttaa meidän kaikkien arkeen. Ihmisille pitää kertoa, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kunnissa. Täytyy pystyä selostamaan avoimesti, millä tavalla hyvinvointipalvelut hoidetaan ja miten ne turvataan."
"Kainuulaiset eivät vielä tunne hallintokokeilua hyvin, mutta kunhan se saa lihaa luitten ympärille, tilanne muuttuu."
Korhonen tietää, että Kainuun kokeilua seurataan muualla. Ihme olisi, jos ei esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla sitä seurattaisi mielenkiinnolla. Yksi ajatus kokeilun aloittamisessa oli se, että Kainuusta haetaan kokemuksia ja niitä sovelletaan sitten muualla maassa.
Maakuntavaaliin saadaan varmasti riittävästi ehdokkaita, mutta kunnallisvaaleihin ehkä ei, Korhonen arvioi. Ihmiset saattavat vähätellä kunnallisvaaleja ja ajatella, että kunnanvaltuustojen rooli jää vaatimattomaksi, korkeintaan niissä voi aloitella poliittista uraansa.
Korhonen uskoo, että kunnanvaltuustoillekin jää tärkeä rooli. Kun suurin osa palvelujen tuottamisesta siirtyy maakuntatasolle, kuntiin jää enemmän aikaa ja voimia paneutua kuntalaisten elinmahdollisuuksien ja elinympäristön parantamiseen.
Maakuntavaalissa Kainuu on yhtä vaalipiiriä. Kuitenkin joka kunnasta on tultava edustaja maakuntavaltuustoon. Ehdokkaita asettavat puolueet sekä valitsijayhdistykset.
Maakuntahenkeä löydyttävä
Kainuun yhtenäisyydestä ja kyvystä puhaltaa yhteen hiileen ollaan monta mieltä. Timo Korhosen mielestä yhteinen maakuntahenki on pakko löytyä ja sitä pitää riittää pitemmäksi aikaa kuin Nälkämaan marssin laulamiseen juhlissa.
"Maakuntahengen syntyminen vaatii oppimisprosessia", hän ilmaisee diplomaattisesti.
Maakuntavaltuutettujen on Korhosen mukaan pakko tarkastella maakuntaa kokonaisuutena, eikä ajaa omaa tai oman kuntansa etua. Maakuntahenki on välttämätön edellytys, jos halutaan että Kainuun malli toimii käytännössä.
"Ei se helppoa ole. Uskon, että Kainuulle hallintokokeilu on merkittävä mahdollisuus. Tarvitaan ymmärrystä rakentaa sitä oikein. Ja rahoitukseen pitää löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Nyt esillä ollut kuntien tuloihin suhteutettu kustannusten jakomalli ei miellytä esimerkiksi Kajaania ja Sotkamoa, jotka kokevat joutuvansa maksajiksi. Timo Korhonen on sotkamolainen ja mukana kotikuntansa politiikassa.