Pohjois-Pohjanmaan liitto toteuttaa yhdessä muiden maakunnan toimijoiden kanssa maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntaohjelmaa, joka viitoittaa alueen kehittämissuuntia aina vuoteen 2017 saakka.
Ohjelmaa valmisteltiin yhteistyössä eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjelmaprosessia aikaistettiin vuodella, koska ohjelmavalmistelu uuden EU:n rakennerahastokauden 2014–2020 kanssa haluttiin sovittaa yhteen.
Niiltä osin kuin reilu vuosi sitten oli mahdollista, huomioitiin myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset. Toimintaympäristön ja ennakoinnin tuottaman tiedon hyödyntäminen on ollut merkittävää koko prosessissa.
Asiakirja on monikerroksinen, mutta selkeästi punaisena lankana on viedä tavoite toiminnan kautta toteutukseen.
Maakuntasuunnitelma tarvitsee ”kuluttajansa, toteuttajansa ja asiakkaansa”. Suurina haasteina ovat alueen kilpailukyvyn nostaminen ja rohkeiden avausten tekeminen, infran turvaaminen ja osaamisen varmistaminen sekä maakunnan hyvinvoinnin takaaminen.
Pohjois-Pohjanmaa on edelleen ikärakenteeltaan maan nuorin maakunta – se on voimavara, mutta samalla se tuo kehittämiselle erityisiä haasteita.
Maakunnan kilpailukyvyn ja työllisyyden painopiste on yritysten kasvun edistämisessä, liiketoiminnan uudistamisessa, yritystoiminnan monipuolistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Jotta yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa, myös kansantalous tarvitsee parempia tunnuslukuja.
Osaamisen lähtökohtana tulee olla riittävät ja oikein suunnatut koulutuspaikat ja -alat.
Suomen kansantalouden supistuminen yli prosentilla kahtena edellisenä vuonna on iso kansallinen haaste, joka vaikuttaa myös alueen kehittymiseen. Viennin mahdollisuuksien parantaminen on keskeinen asia, jotta pystymme lisäämään alueen kilpailukykyä.
Alueella on vahvaa osaamista kylmiin ja arktisiin olosuhteisiin kytkeytyvillä aloilla, ICT:n ja metsäteollisuuden toimialoissa, luonnonvaroissa, työturvallisuuden ja terveyden kestävässä ja vastuullisessa hallinnassa, hyvinvoinnin kehittämisessä sekä infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa.
Uusia avauksia pitää tehdä elintarviketeollisuudessa, palveluissa ja uudenlaisessa koulutusviennissä. Yritysten rahoitusmallien kehittämisen on oltava tulevaisuudessa helpompaa, ja riskien arviointia tulee kehittää.
Pohjois-Pohjanmaan investointiaste on ollut koko 2000-luvun sekä kansallisesti että kansainvälisesti korkea. Investointiaste on ollut keskimäärin 26 prosenttia.
Euromääräisesti se on ollut vuosittain kiinteiden investointien osalta 2,4 miljardia euroa. Yksityisen sektorin osuus summasta on keskimäärin 86 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien hankinnat olivat vuonna 2012 noin 2,3 miljardia euroa. Näiden investointien ja hankintojen yhteensovittamisella sekä hankintamenettelyjen kehittämisellä luodaan toimintaympäristöjä, joissa julkinen kysyntälähtöisyys luo yritysten tuotteille ja palveluille tuotekehitysympäristön ja referenssimarkkinat.
Uudenlaisten yrittäjyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja yrityskiihdyttämöiden kehittäminen luo uutta perinteisen tilalle, mutta nyt saatujen tulosten tulee parantua. Hallituksen peräänkuuluttamat kokeilut haastavat kuntakentän. Nyt on todellakin aika rohkeille uusille avauksille – ei perinteiden ylläpidolle.
Innovaatiotoiminta, tuotteistaminen, laatutyö, kaupallistaminen ja myynnin kehittäminen kytkevät yhteen sekä tutkimuksen, koulutuksen että yrityselämän. Ratkaisukeskeisyys, käyttäjälähtöisyys ja näiden yhteensovittaminen ansaitsevat lisäpanostusta.
Yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammatillinen perus- ja jatkokoulutus, sektoritutkimuslaitokset ja alueen ylimaakunnalliset hankkeet luovat pohjaa uusille innovaatioille. Menestys syntyy rohkeasti eri toimialoja yhdistävistä hankkeista ja tutkimusprojekteista. Koko Suomi tarvitsee pohjoista tutkimusta ja osaamista.
Osaamisen ja työvoiman tarpeen kohtaaminen on yksi maakuntaohjelman osa-alueista. Painopistealueina ovat talouden rakennemuutos sekä jatkuvasti muuttuva työelämä ja sen tarpeet. Haasteet liittyvät osaamisen jatkuvaan päivittämiseen, koulutusten kykyyn muuntua työelämän tarpeisiin ja myös työelämän asenteisiin.
Maakuntaohjelman sisällön tulee muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Keinoina ovat yhteinen tekeminen, yhdessä sovittujen asioiden eteenpäin vieminen ja rahoituksen kohdentaminen yhdessä sovittuihin toimenpidekokonaisuuksiin.
Ohjelma ja eurot ohjaavat, ihmiset päättävät ja tekevät. Pohjois-Pohjanmaalta löytyvät osaajat ja tekijät, joilla voimme tehdä haasteista mahdollisuuksia. Teemme itse tulevaisuutemme.
Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja.
Kolumni