Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot vaativat, että Suomen Euroopan unionilta saamat aluekehitysvarat tulee jatkossakin antaa täysimääräisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle.
Kannanotto kumpuaa Euroopan komission esityksestä, jonka mukaan Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus on kasvamassa seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027.
Nykyiselläkin EU:n rahoituskaudella Itä- ja Pohjois-Suomeen tarkoitettua rahaa on maakuntaliittojen mukaan Suomen kansallisella päätöksellä ohjattu Etelä- ja Länsi-Suomeen.
– Kansallinen kasvu ja kilpailukyky tarvitsevat Suomen kaikkien alueiden osaamista, resursseja ja korkealaatuisia vientituotteita, maakuntaliittojen tiedotteessa todetaan.
Maakuntaliitot ovat tyytymättömiä laskelmiin, joiden mukaan vuosina 2021–2027 Etelä- ja Länsi-Suomen EU-rahoitus nousisi 320 miljoonasta eurosta 570 euroon. Uusimaa on saamassa rahoitusta 180 miljoonaa euroa, jolloin sen EU-tuki yli kolminkertaistuisi. Suomi saa aluekehitysvaroihinsa seuraavalla rahoituskaudella korotusta 100 miljoonaa euroa, josta näyttää tällä hetkellä hyötyvän Etelä- ja Länsi-Suomi. Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen on kaavailtu pysyvän entisellään 900 miljoonassa eurossa.
Liittojen mukaan varojen ohjaaminen Itä- ja Pohjois-Suomeen olisi linjassa EU:n periaatteiden ja Suomen hallitusohjelman kanssa, jonka mukaan "aluekehitysrahoituksen taso ja harvaanasutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan".
Maakuntaliittojen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kuroneet kehityksessä kiinni muuta Suomea, mikä osoittaa sen, että EU-rahoitusta on alueella onnistuttu käyttämään vaikuttavasti. Alueellista epätasa-arvoa ei kuitenkaan ole täysin saatu poistetuksi, ja rahaa tarvitaan edelleen.
EU:n mukaan EU-rahoituksen pitäisi myös täydentää kansallista rahoitusta. Kansallisen rahoituksen painopiste on Etelä- ja Länsi-Suomessa, jotka saavat vuosittain noin 1,1 miljardia euroa, kun Itä- ja Pohjois-Suomi saavat noin 370 miljoonaa euroa. Liittojen mielestä tästä syystä EU-rahoituksen merkitys korostuu idässä ja pohjoisessa.
EU:n aluekehitysvarat on tarkoitettu toimintaan, jolla pyritään alueiden välisten erojen kaventamiseen ja poistamiseen. Rahoilla kompensoidaan myös alueen pysyviä haittoja. Itä- ja Pohjois-Suomessa nämä ovat esimerkiksi pitkät etäisyydet, harva asutus ja kylmän ilmaston vaikutukset.
Varoja ohjataan EU:n jäsenmaille ja alueille tiettyjen kriteerien, esimerkiksi bruttokansantuotteen, asukastiheyden ja ilmastonmuutoksen hillinnän perusteella. Kriteerien tavoite on, että varat annetaan oikeudenmukaisesti niitä eniten tarvitseville alueille.
