Maa­kun­ta­lii­tot kar­toit­ta­vat hil­jai­sia maan­kolk­kia

Useat maakuntaliitot ovat selvittäneet maakuntiensa hiljaisia alueita.

Useat maakuntaliitot ovat selvittäneet maakuntiensa hiljaisia alueita. Hiljaisuutta löytyy esimerkiksi kansallispuistoista ja laajoista talousmetsistä, joskus myös yllättävän läheltä asutusta.

Satakunnassa ja Pohjois-Savossa osa hiljaisista alueista on merkitty maakuntakaavaan. Kaava sisältää ohjeita niiden säilyttämisestä hiljaisina.

- Selvityksessä löytyi alueita enemmänkin, mutta näiden arvot koettiin niin merkittäviksi, että ne otettiin maakuntakaavaan, kertoo Satakuntaliiton maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf.

Hiljaisilla alueilla voi olla jokunen asukas, ja myös maa- ja metsätaloutta saa harjoittaa.

Satakunnassa maakuntakaavaan on päätynyt kolme hiljaista aluetta mantereella ja kaksi merellä. Pohjois-Savossa tällaisia alueita on seitsemän.

Tuoreimman selvityksen hiljaisista alueista teki Keski-Suomen liitto. Luonnonhiljaisuutta tarjoavia alueita löytyi kolmisenkymmentä, noin kahdeksan prosenttia maakunnan pinta-alasta.

Tiheään asutuilla alueilla hiljaisuus on jo niukka luonnonvara. Hiljaisuutta on silti löydetty ruuhkaisimmastakin Suomesta eli Uudeltamaalta. Toisaalta edes laajassa Nuuksion kansallispuistossa Espoossa ei enää kuulu pelkästään luonnon ääniä. Ylitse lentävän lentokoneen ääntä ei voi väistää.

Uudenmaan hiljaisuusselvityksessä puhutaankin syvästä hiljaisuudesta ja tyydyttävästä hiljaisuudesta.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä