Maa­kun­ta­komp­pa­niaan on tun­gos­ta

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppaniaan eli entiseen Oulun seutukunnan komppaniaan on viime aikoina riittänyt tulokkaita enemmän kuin yksikköön on voitu sijoittaa. Joukkoihin hakeutuu aktiivista ja maanpuolustushenkistä väkeä, varsinkin nuoria halutaan mukaan.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppaniaan eli entiseen Oulun seutukunnan komppaniaan on viime aikoina riittänyt tulokkaita enemmän kuin yksikköön on voitu sijoittaa.

"Tällä hetkellä on oikeinkin hyvä tilanne ja käytännössä noin 150 miehen yksikkö on täysi. Lisäksi meillä on muutamia kymmeniä henkilöitä vielä varalla", kertoo Oulun sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkö ja Maanpuolustuskoulutus ry:n piiripäällikkö Hannu Pitkänen.

Uusia tulijoita myös kaivataan, sillä joukkoa karsivat niin ikärajoitukset kuin elämäntilanteen tai paikkakunnan muutoksetkin. Osa maapuolustushenkisestä väestä on varattu myös kunnan tai tärkeysluokiteltujen yritysten käyttöön niin sanottuna vap-henkilöstönä.

Reservijoukkojen miehistötehtäviin ohjeikäraja on alle 40 vuotta ja johtotehtäviin alle 50 vuotta. "Kun toimintaa käynnisteltiin vuonna 2005, oli sitä tietoisesti suunnattu vanhemmille reserviläisille. Nyt lähtökohta on, että nuorennusleikkausta pitää tehdä. Tällä hetkellä yksikön keski-ikä on noin 35 vuotta ja mukaan on tullut nuorempaa porukkaa", perustelee Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikkö Jari Maljanen.



Lisää kokoontumiskertoja halutaan


Ensi vuonna komppania jatkaa nykyisellä mallillaan, mutta parin vuoden sisällä toimintaa ja työnjakoa halutaan terävöittää.

"Komppanialle halutaan määrittää selkeät tehtävät siten, että puolustusvoimain määrittämiä ovat sodan ajan tehtävät. Vastaavasti viranomaisyhteistyötehtävät, kuten avunanto suuronnettomuudessa tai virka-avun antaminen poliisille määritetään viranomaisten kanssa", Pitkänen kuvailee.

Myös kokoontumiskertoja halutaan lisätä nykyisestä. Nykyisin komppania kokoontuu muutaman kerran vuodessa vapaaehtoisiin harjoituksiin ja lisäksi isompaan harjoitukseen. Maljanen arvioi, että sopiva kokoontumisväli voisi olla kerran kuukaudessa. Hän korostaa, että kaikkien ei kuitenkaan odoteta osallistuvan kaikkeen toimintaan.

"Monella on maakuntajoukoista sellainen käsitys, että olemme joutuneet sitoutumaan voimakkaasti. Olemme antaneet suostumuksen sijoittamisesta sodan ajan organisaatioissa maakuntajoukkoihin ja viranomaisaputehtäviin. Ja toinen kuittaus on tehty varusteita vastaanotettaessa", Maljanen muistuttaa.

Toisaalta joukkoihin hakeutuu aktiivista väkeä, onhan kyse vapaaehtoisesta toiminnasta.

"Hyvä esimerkki aktiivisuudesta on, että meidän maakuntakomppania sai tehtäväkseen järjestää itsenäisyyspäivän kunniavartiot kolmelle hautausmaalle. Siihen tarvittiin 12 kaveria ja ilmoittautuneita tuli yli 20", Maljanen kertoo.



Maakuntien välillä eroja


Hannu Pitkäsen mukaan maakuntajoukkojen toiminnassa on maakuntien välillä merkittäviä eroja, sillä vuonna 2005 käynnistyneessä ja tämän vuoden loppuun kestävässä pilottihankkeessa on mukana viisi komppaniaa.

"Pohjois-Pohjanmaa on yksi pilottikomppanioista, joten menemme aivan valtakunnan eturivissä. Käytännössä toiminta jatkuu samalla tavalla pilotoinnin jälkeenkin. Kainuussa ja Lapissa taas ollaan parhaillaan rekrytoimassa väkeä, eli jonkun vuoden jälkeen sielläkin on varmaan omat komppaniansa."

Pohjois-Pohjanmaalla mallillaan ovat myös varusteasiat, sillä maakuntakomppania sai maaliskuussa kotiin säilytettäväksi varustepakkauksen ja uutukaisen vuoden 2005 maastopuvun. "Henkilökohtainen suojavaatetus säilytetään kotona, mutta aseet ja kypärät ovat ja pysyvät puolustusvoimien hallinnassa", Maljanen korostaa.

Ilmoita asiavirheestä