Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) pitää nykyistä seudullista kaavoitusta liian passiivisena ja toteavana yhdyskuntarakenteen ohjaajana. Erityisesti maakuntakaavat ovat useimmiten aikansa eläneitä, eikä niissä Uudenmaan maakuntakaavaa lukuunottamatta ole otettu huomioon esimerkiksi kiisteltyjen kauppakeskusten sijainteja.
Toisaalta kunnat eivät omissa maankäyttöratkaisuissaan läheskään aina kunnioita niitä ratkaisuja, joita seudullisissa kaavoissa on tehty. Vapaavuoren mielestä esimerkiksi Kempeleen kauppakeskus Zatelliitti ja Kiimingin Ideapark ovat molemmat Oulun seudun yhteisen yleiskaavan vastaisia hankkeita.
Maakuntakaavojen osalta Vapaavuori lupaa korjausta jo lähitulevaisuudessa. Uutta ohjeistusta on luvassa alueiden käytön valtakunnallisten tavoitteiden päivityksen yhteydessä.
Oulussa keskiviikkona vieraillut Vapaavuori totesi myös kuntarajojen vaikuttavan ongelmien taustalla. "Meillä on seudulliset työ-, asunto-, asiointi- ja markkina-alueet ja kuitenkin kunnallinen itsehallinto, verotusoikeus ja kaavoitusmonopoli. On valtavasti asioita, jotka pitäisi ratkaista seudullisesti, mutta ratkaistaankin kunnallisesti."
Vapaavuori ei silti ainakaan toistaiseksi näe tarvetta peukaloida kuntien kaavoitusmonopolia. "Olen jopa sellaista väläytellyt, mutta ei siihen mitään akuuttia tarvetta ole. Seudullista otetta kaavoituksessa pitää kuitenkin vahvistaa."
Sovellettava oikein
Vapaavuori huomauttaa, ettei kyse ole vain siitä, että säännöksiä tiukennetaan ja pistetään ajan tasalle vaan myös siitä, että niitä sovelletaan oikein.
Ympäristökeskusten keväällä keräämät kauppapaikkaselvitykset ovat parhaillaan ministeriössä analysoitavana, eikä ministeri halunnut tässä vaiheessa kommentoida esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan tuloksia. "Yleiskommenttina voin sanoa, että hankkeitten määrä ja koko on kyllä huima tällä seudulla, eikä sellaiselle määrälle uusia hankkeita ole minkäänlaista kysyntää olemassa."
Toisaalta Vapaavuori korostaa, ettei ministeriössä puututa hankkeiden määrään vaan niiden sijaintiin. "Erityisen huolissaan olen siitä, että kauppakeskukset ovat tähän saakka keskittyneet isompiin keskuksiin mutta nyt tilanne on täsmälleen päinvastoin eli ne halutaan nimenomaan kaupunkirakenteen ulkopuolelle."
Tuloksena on kaupunkien muuttuminen hajanaisiksi ja toimivan joukkoliikenteen käyminen mahdottomaksi.
"Tämä on tapahtunut joko tietoisesti valittuna kehityksenä tai sitten siihen on ajauduttu vähitellen maankäyttöratkaisujen takia. Lyhytjänteisten maankäyttöratkaisujen lopputuloksena on syntynyt kaupunkirakennetta, joka ei mahdollista tehokasta joukkoliikennettä. Omalla autolla liikkumisesta on vaikea luopua, jos huonosti toimiva liikennejärjestelmä ei rohkaise jättämään autoja parkkipaikalle."
Vapaavuori selventää, etteivät ongelmana kuitenkaan ole haja-asutusalueet vaan kaupunkikeskustojen ympärille syntyvä hajanainen rakenne.
Tuoreitten tutkimusten mukaan ostos- ja asiointiliikenne muodostaa suurimman osan ihmisten päivittäisestä liikkumisesta. "Sijainnin ohjauksella voisimme vähentää autoliikennettä oleellisesti ilman, että joutuisimme puuttumaan ihmisten arjen sujumiseen tai mukavuuteen."
Energiatermit uusiksi
Vapaavuori vieraili Oulussa sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton Vetovoimaa keskustoista -seminaarissa että Pohjois-Suomen rakentajapäivillä.
Rakentajapäivillä Vapaavuori vaati rakennusalaa laatimaan yhtenäiset termit energiatehokkaille taloille: "Nyt käytössä oleva terminologia matala-, passiivi-,
nolla- tai plusenergiataloineen on liian sekava ja moniselitteinen. Termien sisältökään ei aina ole sama, vaan saattaa vaihdella esittäjästä riippuen."
Vapaavuori piti positiivisena sitä, että rakennusala on herännyt panostamaan energiatehokkaaseen rakentamiseen, mutta kertoi seuranneensa ristiriitaisin tuntein toimijoiden pyrkimyksiä markkinoida omaa edistyksellisyyttään.
"Kuluttajasuojan kannalta olisi perusteltua, että ala pystyisi yhdessä laatimaan ja sopimaan energiatehokkaan rakentamisen termeille tulkinnat, jotka ovat yksiselitteisiä, helposti ymmärrettäviä ja auttavat myös tavallista rakentajaa valintojen teossa."