Pääesikunnan työryhmä esittää maakuntajoukkojen perustamista sodan ajan alueellisen puolustuksen osaksi. Joukoilla tehostettaisiin myös kriisivalmiutta normaali- ja poikkeusoloissa. Maakuntajoukkoihin koottaisiin noin 50 000-100 000 sitoutumishalukasta ja hyvin koulutettua reserviläistä, jotka suojaisivat paikallisia kohteita. Niillä tuettaisiin myös siviiliviranomaisille annettavaa virka-apua.
Uusia joukkoja perustellaan myös armeijan näkyvyydellä paikkakunnilla, joissa varuskuntaa ei ole. Tosiasiassa kyse on vuoden 1997 puolustuspoliittisessa selonteossa tehdyn virhearvion korjauksesta. Perinteistä alueellista puolustusta heikennettiin lakkauttamalla muiden muassa Pohjan Prikaati. Oulu lakkasi olemasta varuskuntakaupunki.
Tuolloin kaupungissa sanailtiinkin, että siihen mihin Raatteen tietä länteen 1939 yrittäneet venäläiset eivät pystyneet, siihen pystyvät suomalaiset kenraalit: suomalaiset sotilaat pyyhkäistiin pois Oulun kaduilta. Nyt virhe halutaan korjata "uuden aseen" eli maakuntajoukkojen avulla.
Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus myllersi Suomen puolustusstrategian perusteellisesti. Puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin uudet uhkakuvat. Suurhyökkäystä pidettiin entistä epätodennäköisempänä. Tilalle tuli strateginen isku. Samalla todettiin, että uusien uhkien torjuntaan perinteinen alueellinen puolustusjärjestelmä ei yksin sovellu.
Viime vuosina armeijan kehittämisessä pääpaino on ollut tekniikassa, tulivoimassa, liikkuvuudessa ja nopeudessa, jotka soveltuvat strategisen iskun kaltaisiin nopeisiin ja yllättäviin sotatoimiin.
Uhkakuvat muuttuivat kylmän sodan jälkeisessä maailmassa, kuten ne muuttuivat myös syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. Perinteiset uhkakuvat eivät kuitenkaan poistuneet. Nyt pääesikunta haluaa korjata pahimmat virheratkaisut ja perustaa vapaaehtoiset maakuntajoukot, eräänlaiset suojelukunnat, paikallisten kohteiden suojaksi. Lakkautettuja varuskuntia ne eivät tietenkään korvaa, mutta puolustusvoimien alueellista toimintakyky sentään vahvistuisi.
Asia menee puolustusministeriön työryhmän käsittelyyn, ja tuloksia hyödynnetään ensi vuoden puolustuspoliittisessa selonteossa. Toteutuessaan järjestelmä alkaisi toimia 2008 ja edellyttäisi muutoksia asevelvollisuuslakiin ja puolustusvoimain organisaatioon. Kyseessä on kohtuullisen halpa ratkaisu, vuonna 2008 noin kuusi miljoonaa euroa. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Pohjoismaissa niin sanonut kodinturvajoukot.
paakirjoitus@kaleva.fi