Maakuntajoukkojen pilottiyksiköiksi rekrytoidaan tänä vuonna vapaaehtoisista reserviläisistä viisi komppaniaa, joiden päätehtäväksi tulee paikallispuolustus Helsingin, Uudenmaan, Vaasan, Kuopion ja Oulun sotilaslääneissä. Jokaiseen sotilaslääniin vastaavia joukkoja perustetaan vuoden 2008 alkuun mennessä.
Oulun seutukunnan komppaniaan kerätään vapaaehtoisia reserviläisiä jokaisesta kunnasta. Sotilasläänin komentajan eversti Timo Suutarisen mukaan jokaisesta kunnasta kerätään vähintään ryhmän verran miehiä tai naisia.
Rauhan aikana heidän päätehtävänsä on antaa virka-apua siviiliviranomaisille kuten poliisille, palokunnalle tai kunnalle.
Timo Suutarinen aikoo tiedottaa maakuntajoukkojen kokoamisesta tarkemmin sotilasläänin vuosipäivänä 24. helmikuuta. Silloin tiedetään muun muassa, kuinka joukkoihin voi hakea ja milloin haku suoritetaan.
Pääesikunnan operatiivinen osasto on valinnut ensimmäisiksi maakuntajoukkojen yksiköiksi Helsingin torjuntakomppanian, Hiidenveden komppanian, Etelä-Pohjanmaan komppanian, Pohjois-Savon maakuntakomppanian ja Oulun seutukunnan komppanian, Myös kaikille jatkossa perustettaville maakuntajoukoille annetaan omat nimet ja tunnukset maakuntien tai paikkakuntien mukaan, kerrotaan pääesikunnan viestintäosastolta.
Valmiuksia toiminnan käynnistämiseen sotilasläänien pilottiyksiköissä on jo olemassa, ja vapaaehtoisten reserviläisten rekrytointi niihin alkaa keväällä. Ensimmäiset komppaniat toimivat noin 150 henkilön vahvuuksilla. Maakuntajoukot ovat sotilasläänin komentajan alaisia, ja ne koulutetaan osaksi alueellista puolustusjärjestelmää. Joukoille on suunniteltu myös virka-aputehtäviä.
"Suunnittelu- ja kokeiluvaiheen kautta haetaan maakuntajoukoille tarvittavat mallit yhteiskunnan, puolustusvoimien ja reserviläisten tarpeeseen", toteaa everstiluutnantti Jarmo Nieminen. Hän toimii apulaisosastopäällikkönä pääesikunnan asevelvollisuusosastossa.
Maakuntajoukot selonteossa
Maakuntajoukkojen toimintaa ja roolia on linjattu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004. Siinä maakuntajoukot on liitetty alueellisiin joukkoihin.
Sodan ajan joukot jaetaan alueellisiin ja operatiivisiin joukkoihin. Alueellisten joukkojen vahvuus on noin 250 000 ja operatiivisten joukkojen noin 100 000 sotilasta.
Alueellisilla joukoilla, johon myös suunnitellut maakuntajoukot kuuluvat, suojataan yhteiskunnalle ja puolustusvoimille keskeiset rakenteet sekä pidetään valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeät alueet hallussa. Alueellisia joukkoja kehitetään siten, että ne kykenevät tärkeiden kohteiden ja alueiden puolustukseen kaikissa kriisi- ja uhkamalleissa.
Sotilaallista maanpuolustusta tukeva vapaaehtoinen maanpuolustus organisoidaan uudelleen siten, että se voi tukea viranomaisten toimintaa kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää erillistä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa lakia. Esimerkiksi koulutus varuskunnissa edellyttää sitä. Sen valmistelu on puolustusministeriössä jo aloitettu.
Puolustusministeriö on nyt nimeämässä toimikuntaa valmistelemaan lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Laki on tarkoitus saada voimaan 1. 1. 2008 mennessä.
Tarvittaessa virka-apua
Vaikka maakuntajoukko koulutetaan sodan ajan tehtäväänsä varten, niitä voidaan käyttää myös muille viranomaisille annettavaan virka-apuun sitä erityisesti puolustusvoimilta pyydettäessä. Edellytyksenä virka-apuun on, että joukko tai sen osa on koulutettu tähän tehtävään. Virka-aputehtävän johtaa sitä puolustusvoimilta pyytänyt viranomainen.
Maakuntajoukkojen viranomaisia tukevia tehtäviä voivat olla esimerkiksi palontorjunnan tukemistehtävät, etsintätehtävät, öljyntorjuntatehtävät, liikenteen ohjaustehtävät ja alueen eristämistehtävät, esim. suuronnettomuuksissa.
Sotilasläänin komentaja johtaa alueensa maakuntajoukkojen toimeenpanoa ja koulutusta. Tärkeänä yhteistyökumppanina on Maanpuolustuskoulutus ry (MPK ry), jolta puolustusvoimat tilaa koulutuspalveluja maakuntajoukoilleen. Muina koulutusmuotoina käytetään myös puolustusvoimien kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia.
Sodan ajan joukkona sekä sotilasasein annettava koulutus tapahtuu aina puolustusvoimien johdossa ja valvonnassa. Osa varusteita voidaan antaa säilytettäväksi kotiin, mutta ei aseita, joita käytetään vain puolustusvoimien johtamissa harjoituksissa.