Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajakilpailu etenee rivakasti. Tänään maanantaina maakunnan puheenjohtajat kokoontuvat ratkaisemaan, ketkä yhdeksästä viime viikolla haastatellusta pääsevät jatkoon ja muun muassa mahdollisiin psykologisiin testeihin.
Maakuntavaltuuston lopullisesti päättämän johtajan valinta tullee olemaan poliittinen. Näkemykset siitä, kenelle paikka kuuluu, vaihtelevat puoluekannan mukaan.
Maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Pauli Saapunki (kesk.) Kuusamosta sanoo, että keskusta on maakunnan vahvin puolue, mikä ei voi olla vaikuttamatta valintaan.
Paras ammattilainen haussa
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) sanoo, että puoluekanta ei vaikuta valintaprosessin edetessä tiettyyn pisteeseen saakka ollenkaan. Kun hakijoista on valittu haastatteluun parhaita, puoluekirjaa ei ole mietitty, eikä sitä kysytty taannoisissa haastatteluissakaan.
"Kun valinnan loppusuora alkaa lähestyä, politiikka alkaa varmasti tietyllä tavalla vaikuttaa. Ovathan valitsijatkin poliittisia henkilöitä", Vehkaperä huomauttaa.
Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Mikko Raudaskoski (vas.) korostaa, että jäsenkirja-ajattelu ei kuulu enää nykypäivään.
"Nyt haetaan ammattilaista, ja paras valitaan", Raudaskoski kiteyttää.
Hän kuitenkin pehmentää ja myöntää realismiksi sen, että alueen poliittiset voimasuhteet jouduttaneen ottamaan huomioon. Näin tehdään useimmiten kaupungin- ja kunnanjohtajien valinnassa.
Maakuntavaltuuston 95 valtuutetusta keskustalla on 46 paikkaa, vasemmistoliitolla 15, kokoomuksella 14, sosiaalidemokraateilla 13, vihreillä kuusi ja kristillisdemokraateilla yksi. Keskusta on siis ylivoimaisesti suurin ryhmä, mutta voimansa yhdistämällä muut saisivat yli puolet äänistä 49--46.
Toiveissa yksimielisyys yhdestä henkilöstä
Maakuntajohtajan valinnassa sovelletaan kuntalain pykälää, jonka mukaan valittavan ei tarvitse saada yli puolta valtuuston äänistä. Vaalitilanteessa valtuusto voi äänestää hallituksen esittämän henkilön lisäksi ketä tahansa muuta hakijaa. Varsin usein johtajavaaleissa on käynyt niin, että valituksi on tullut ihan muu kuin esillä ollut ehdokas.
Maakuntajohtajan valinta herättää tunteita alueen poliittisessa kentässä, sillä sisäministeriön suunnitelmien mukaan maakunnat saavat lisää päätäntävaltaa.
Raudaskoski sanoo, että johtajan merkitys korostuu nykyisestä. Valittu henkilö voi lisäksi itse vaikuttaa siihen, kuinka merkittävä mielipidevaikuttaja hänestä tulee.
Maakuntahallitus esittää marraskuussa ehdokastaan maakuntavaltuustolle, ja Raudaskoski uskoo, että tällöin tarjotaan vain yhtä henkilöä.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) torjuu jyrkästi ajatuksen, että johtajan paikka olisi pedattu keskustalaisille.
"Sellainen olisi onnetonta eikä se olisi laillistakaan. Tietysti johtajan valitsevat poliitikot, ja keskusta on valtuuston suurin ryhmä. Keskustalla ei ole edes yksinkertaista enemmistöä valtuustossa, joten keskustaryhmä ei pysty tekemään päätöstä. Toivon, että hallitukselta tulee yksi esitys, josta valtuusto voi tehdä selvän enemmistöpäätöksen", Tuppurainen sanoo.