Tämmöisenään kuntatyöryhmän esitys ei ole Pohjois-Pohjanmaan edun mukainen, arvioi maakunnan liiton johtaja Pauli Harju. Hän on huolissaan erityisesti elinkeinoelämän kehittämisen puolesta, vaikka yleisesti suuruudella on nähty olevan nimenomaan elinvoimaa nostattava vaikutus.
"Suuruus toimii kaupunkiseuduilla, silloin kun täytyy koota voimia yhteen investointien aikaansaamiseksi. Mutta kun mennään kauemmas, niin siellä kunnan rooli on tukea yksilöitä ja pieniä ryhmiä toteuttamaan itseään niissä olosuhteissa, jotka ovat olemassa. Mitä yhteistä on uuden Oulun teknopoliksessa elävän ihmisen ja jossain sarakylässä toimivan yrittäjän välillä."
Jätti-Oulussakaan ei Harjun mielestä ole enää ole kyse elinvoiman näkökulmasta vaan siitä, että miten ongelmalliset alueet saadaan suuren Oulun siipien suojaan.
Harjun mielestä peruspalvelut eivät suinkaan ole kuntien tärkein tehtävä.
"Olellisinta on kansalaisten itsehallinto, johon kuuluu demokratia ja oman alueen kehittäminen. Se on tässä täysin unohtunut."
"Muutama hyvä pointti siellä on. Koillismaan kokonaisuus on ihan sen kaltainen kuin siellä on selvitelty aikoinaan, Raahe näyttää lupaavalta, mutta Oulun eteläisen dynamiikkaan ei pystytty antamaan vastausta."
Esimerkiksi Kalajoki, Ylivieska, Oulainen ja Sievi -akselilta löytyy nykyisellään vähintään kolme kaupunkitason keskusta.
"En usko, että yhdistettynä elinvoima kykenee kantamaan kolmen keskuksen jatkokehittämistä yhden kunnan sisällä."
Jatkossa Harju kiinnittäisi erityistä huomiota itse prosessiin.
"Lyödään nyt edes vähän öljyä laineille, muutenhan koko uudista palaa kokonaan karrella. Ministeriön ja kuntien välillä ei tähän mennessä ole ollut lainkaan vuorovaikutusta, mikä toivottavasti nyt alkaa käytännössä selvitysmenettelyjen kautta."