petri.hakkarainen@kaleva.fi
Kainuun marssissa kehotetaan luomaan maa uudesti. Jotain sen suuntaista odotettiin myös Kainuun hallintokokeilulta, ja joku saattaa odottaa vieläkin. Ihan heittämällä ei autuutta maakuntaan haaveiltu tuotavan, mutta kokeilun edistyessä on käynyt selväksi, että rahan lisäksi puutetta on myös maakuntahengestä.
Kainuun henki ei puhku yhteiseen hiileen. Viimeksi Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa totesi kaupungin talousarviota esitellessään, että maakunnan tapa toimia rajoittaa Kajaanin kehitystä. Puhe on tietenkin rahasta. Myös Sotkamosta ja Kuhmosta on kuulunut nurinoita, kun puhe on kääntynyt maakunnan kunnilta saaman maksuosuuden nostoon.
Kainuulainen on puheista hämillään. Totuutta ja oikeaa tietoa ollaan vailla, mutta vastaus riippuu aivan siitä, keneltä kysytään. Eräiden päättäjienkään mielestä ei pitäisi väittää, että ilman hallintokokeilua Kainuussa oltaisiin vielä syvemmällä siinä suossa, jonne maakunnan taloustraktori on Vähämään mukaan ajettu.
Isoja lukuja on vaikea ymmärtää. Se, että maakunnalla ja kunnilla on alijäämää 40 miljoonaa euroa ja velkaa vielä enemmän, tuskin vie yöunia rivikuntalaiselta. Se sijaan huoli siitä, mistä saakka lääkärin apu huomenna löytyy saattaa valvottaa.
Kajaanin johtaja varoittaa, että rahoitusta lisäämällä säilytetään vanhentuneita rakenteita ja palvelut vain huononevat, eriarvoisuus lisääntyy ja kehitys hidastuu. Kuka selittäisi kainuulaisille, miten edes nykyisistä palveluista voidaan pitää kiinni, jos kuntien maksuosuutta ei nosteta. Vääntöä on nyt 0,6 prosentin verran. Kajaanille se maksaisi 700 000 euroa.
Vähäväkisen maakunnan sisällä kuntien huolet ovat kovin erilaiset. Siinä, missä isot kunnat kokevat joutuvansa pienempien maksumiehiksi, pienissä ollaan epätoivon partaalla. Ristijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kurkinen totesi Kainuun Sanomissa, että kuntayhtymää luultiin mahdollisuudeksi, mutta siitä tuli uhka. Luottamus maakuntaan on hävinnyt täydellisesti.
Yhteen ottavat päättäjätkin. Maakuntajohtaja Hannu Leskisellekin on eräissä arveluissa soviteltu jo vallan muita hommia. Ensi vuonna johtajuus on joka tapauksessa katkolla maakuntavaalien yhteydessä. 28 maakuntavaltuutettua on esittänyt, että poliittisen vallan ja vastuun jakoa pitäisi selkeyttää niin, ettei maakuntajohtaja enää toimisi maakuntahallituksen johdossa.
Lunta tupaan tulee muillekin Kainuun johtajille. Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi vimmastutti perin pohjin maakunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan arvellessaan, että Ristijärven ja Vuolijoen terveyspalveluista tehdyt päätökset eivät muutu. Lautakunta kokoontuu päättämään asiasta kuitenkin vasta keskiviikkona. Arvellahan aina saa, mutta moinen kommentointi saattaa johtaa sellaisiin ajatuksiin, että todellista valtaa käyttävät maakunnassa virkamiehet.
Keskittäminen ja palveluiden karsinta Kainuussa jatkuu. Liipaisimella ovat nyt muun muassa Puolangan ja Hyrynsalmen lukiot, joihin ei ehkä enää ensi vuonna saada tarvittavaa määrää aloittajia. Oman kunnan lukion loppuminen on pitkien etäisyyksien Kainuussa iso menetys. Kynnys lähteä jo nuorena kerralla kauas madaltuu taas.
Eräs Kainuun keskeinen ongelma kiteytyykin karusti väestötilastoissa: yli 75-vuotiaita on maakunnassa yli 7 000, 16-vuotiaita vain hieman yli tuhat.