Vahvimmat maakuntaidentiteetit löytyvät Suomen länsi- ja itäosista sekä Pohjois-Suomesta. Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimus suomalaisten identiteeteistä kertoo, että maakuntaidentiteeteissä on selviä eroja.
Kun asiaa tarkastellaan nykyisen asuinmaakunnan mukaan, kaikkein vahvimmat identiteetit ovat Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Erittäin tai jokseenkin tärkeänä identiteetilleen asuinmaakuntaansa pitää 80 prosenttia pohjoiskarjalaisista, 79 prosenttia eteläpohjalaisista ja 77 prosenttia eteläkarjalaisista. Etelä-Karjalassa on eniten niitä, joille asuinmaakunta on erittäin tärkeä, peräti 45 prosenttia.
Yli 70 prosentin päästään myös Pohjanmaalla, Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.
Heikointa kiinnittyminen kotimaakuntaan on eteläisessä Suomessa. Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä maakuntaansa pitää tärkeänä 56 prosenttia ja Uudellamaalla 59 prosenttia.
– Tämä on tietyllä tavalla ymmärrettävää. Etelä-Suomi on muuttoliikkeen kohdetta, ja tutkimuksen mukaan ympäristönvaihdos tarkoittaa sitä, että maakunnallinen identiteetti lähtee vasta pikkuhiljaa kehittymään, arvioi Ville Pitkänen, toinen tutkimuksen tekijöistä.
Päijät-Hämeessä oli kaikkein vähiten niitä, jotka pitivät maakuntaansa erittäin tärkeänä identiteetilleen, vain 14 prosenttia.
– Päijät-Häme on tällainen verrattain nuori maakunta ja monien maakuntien risteyskohdassa.
Länsi- ja Itä-Suomen risteyskohdassa sijaitsevaan Päijät-Hämeeseen perustettiin Suomen maakunnista viimeisenä maakuntaliitto, vuonna 1968.
Pitkäsen mukaan tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että maakuntaidentiteetit ovat vahvistumassa. Maakuntien merkitys on kasvanut etenkin viimeisen 20 vuoden aikana.
Heimoidentiteetit sen sijaan ovat lievässä laskusuunnassa. Reilut 40 prosenttia piti heimoa tärkeänä identiteetin rakennusaineena. Karjalaisuus, savolaisuus ja pohjalaisuus ovat väkevimmin koettuja, ja karjalaisiksi kokevat itsensä monet sellaisetkin, jotka eivät ole koskaan Karjalassa asuneet.