TE-keskukset ovat niiden yhteistyökumppaneiden mielestä tärkeitä toimijoita, eikä niitä saa näivettää. Pohjoisen kauppakamareissa nähdään, että TE-keskusten sijaan huomio pitäisi kiinnittää elinkeinorahoitusta ohjaaviin ministeriöihin. Kolmen rahanjakajan tilalle tarvittaisiin elinkeinoministeriö.
Työministeriössä pohditaan työvoimatoimistojen ottamista suoraan ministeriön alaisuuteen. Esitetty on myös, että TE-keskusten teknologiayksiköt siirrettäisiin Tekesin ohjaukseen.
"Ministeriöiden välinen kisa ei saa haitata elinkeinotoimintaa. Elinkeinoministeriön perustaminen kokoaisi asiat yhteen putkeen", sanoo Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen.
Hän pelkää, että työvoimatoimistojen ottaminen suoraan ministeriön alaisuuteen rapauttaisi TE-keskusten toimintaa. Jos taas teknologiayksiköt siirretään Tekesin alaisuuteen, pitää Okkosen mielestä huolehtia tarkkaan siitä, ettei paikallistuntemus kärsi.
"Johtajille lisää valtaa"
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki toteaa TE-keskusten rakentamisen jääneen hieman kesken, ja siksi toiminnassa on virtaviivaistamisen varaa. Rautajokikin toivoo, että maahan perustettaisiin elinkeinoministeriö.
"Työvoimatoimintojen ministeriölle siirtämisen sijaan pitäisi TE-keskusten johtajille antaa lisää päätösvaltaa, sillä heillä on hyvä alueellinen tuntemus."
Yhteistyö TE-keskuksen kanssa sujuu Lapin maakuntajohtajan Esko Lotvosen mukaan nykyään ongelmitta. Tekesin toiminnan hajauttamista maakuntiin hän kannattaa, muttei ymmärrä, miksi työvoimarahoituksen ohjaus pitäisi viedä pois TE-keskuksilta.
"Suora Helsingin ohjaus ei ole Lapin etu. Tarvitsemme väliportaan eli TE-keskuksen. Keskushallinto voisi keskittyä politiikan tekoon ja jättää operatiivisen toiminnan maakunnille ja kunnille", Lotvonen neuvoo.
"Tekes-kohu turha"
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen pitää kohua teknologiayksiköiden siirtymisestä Tekesin alaisuuteen turhana. Tekes-ratkaisu ei hänen mukaansa heikentäisi vaan toisi lisää voimaa esimerkiksi Oulun yksikölle. "Ohjaus tulisi Tekesiltä, mutta toiminta jatkuisi TE-keskusten yhteydessä entistä vahvempana", maakuntajohtaja Lampinen näkee.
Työvoimatoiminnan irrottaminen suoraan ministeriön alaisuuteen ei Lampiselta ymmärrystä. Hän muistuttaa, ettei Helsingissä voi olla yhtä hyvää tuntemusta maakunnan asioista kuin Oulussa.
"Jostain kumman syystä pyrkimys keskittää valta Helsinkiin tuntuu olevan juuri työministeriölle ominainen piirre."
Kainuun maakuntajohtaja Timo Säkkisen mukaan ajatukset ovat maakuntahallintoa kokeilevassa Kainuussa täysin päinvastaiset kuin nyt kaavaillussa TE-keskusremontissa.
"Meillä halutaan lisätä maakunnallista päätöksentekoa. Siksi keskushallinnon vallan lisääminen tuntuu vieraalta ajatukselta. Yhteistyö TE-keskuksen kanssa sujuu hyvin", Säkkinen kehuu.