Jos EU:n aluetukia koskeva asetusluonnos menee esitetyn kaltaisena läpi, voi tukien hallinnointi muuttua. Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvosen mukaan ministeriöt haluavat rahahanat omiin käsiinsä. Nyt päätösvalta tukien kohdentamisessa on pitkälti maakunnilla.
Ministeriöt haluaisivat tiettävästi sosiaalirahaston ja maatalouden ohjausrahaston. Maakuntiin jäisi aluekehitysrahasto.
Lotvosen mukaan hallitusohjelmassa on sitouduttu linjaan, jossa tukien ohjausta ei eriytetä, vaan se pysyisi maakunnissa.
"Hallituksen virallinen kanta ei ole tiedossa, mutta näyttää vahvasti siltä, että ministeriöillä on halu saada asia omiin näppeihinsä", Lotvonen puhisee. Muutos liittyy EU-komission suunnitelmiin siirtää vanhojen EU-maiden harvaanasutut alueet tavoite 1-ohjelmasta kakkostasolle.
Komissio odottaa kansallisten hallitusten kannanottoja tuista syyskuun puoliväliin mennessä.
Muutos ei välttämättä vähennä tukien kokonaismäärää, jos EU:n budjetti toteutuu esitetyn kaltaisena. Lotvosen mukaan on kuitenkin pelättävissä, että budjetti revitään auki ja tukisummia pienennetään etenkin vanhoissa jäsenmaissa juuri kakkostuen osalta.
Yritystuet karsiutuisivat
Kakkostuen piiriin siirtyminen merkitsisi myös sitä, että rahoitettavien toimenpiteiden kirjo kaventuisi 1-ohjelmaan verrattuna. Kakkostuesta ei esimerkiksi voida maksaa suoria yritystukia.
Maakuntien yhteinen toive on, että tavoite 1-alueet säilyvät nykyisellään. Jos ykkösalueet valuvat kakkosen piiriin, leijonanosa kehysrahoista päätyisi Pohjois- ja Itä-Suomeen, nykyisten kakkosalueiden jäädessä mopen osille.
Lotvonen pelkää, että tukisysteemistä tulee sen myötä sisäpoliittinen taistelukenttä poliitikkojen pyrkiessä keräilemään itselleen irtopisteitä.
Maakuntajohtaja Lotvonen vaatii hallitusta pitämään kynsin ja hampain kiinni nykyisestä mallista. Hän huomauttaa, että ykkösalueille jaetaan EU-tuista 80 prosenttia, kakkosalueille vain 17 prosenttia.
Jos maakuntien pelot toteutuvat, seuraukset voivat olla dramaattisia resurssien pienetessä merkittävästi.
"Rahojen jakoa pitäisi karsia rankasti. Elinkeinoelämän kehitys ja tuotannon uudistus hiipuisivat. Sillä on suoria vaikutuksia työllisyyteen ja väestökehitykseen."