Oulu "Yhteistyö. Suunta on oikea." Kaikki kunnanjohtajat olivat yhtä mieltä, kun heiltä kysyttiin kommenttia maakunnan palvelurakenneselvityksen ensimmäisistä ajatuksista. Pohjois-Pohjanmaan liitto järjesti asiasta seminaarin keskiviikkona Oulussa.
Liitto etsii kuumeisesti yhteisiä säveliä ja uusia rakenteita kuntien kalliisiin peruspalveluihin, etenkin sosiaali- ja terveydenhoitoon sekä opetukseen. Nyt on jo paljon yhteistyötä vaikkapa elinkeinoissa, mutta niiden osuus kokonaismenoista on häviävän pieni.
"Vapaaehtoisesti", kuten maakuntajohtaja Pentti Lampinen korosti. Maakuntajohtajaa pelottaa, että talous kuristaa kunnat niin tiukoille, että edessä ovat rajut pakkokuurit, jolloin ei enää kysytäkään kunnilta, miten asiat hoituvat.
"Nyt on oikea hetki toimia. Kainuun mallit ja kaikki meneillään", säestää projektipäällikkö Tuomo Karjalainen kuntaliitosta.
Seutukuntajako yhteistyön pohjana
Yhteistyötä pähkäilevistä työryhmistä suurin ja kaunein, sosiaali-ja terveyspalveluryhmä, on toiminut eniten: koko alueen yhteistyö, maakuntayhteistyö, toiminnan rakenteet. Laboratorio. Röntgen. Päivystys.
Yhteistyö lähtee seutukuntapohjalta. On monia erikoistapauksia: Vaala, yhteistyötä Utajärven suuntaan. Koillismaa Lappin kuntiin. Iin seutukunta hajanainen.
Julkisen sektorin ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyö. Miten kuntien sosiaalityö kytketään tähän? Kainuun malli, mitä opimme siitä?
On monia katvealueita, joissa yhteistyö ei pelaa alkuunkaan. Potilastiedoissa saattaa olla useita toisensa poissulkevia järjestelmiä. Siinäpä pohdittavaa.
Työryhmän vetäjä sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola on erityisen huolestunut lääkemenoista. Ne ovat karkaamassa käsistä. Samoin Silvola on pettynyt kansallisen terveysprojektin niukkoihin rahoihin.
Toisen suuren, opetusalan työryhmän vetäjä Oulun opetustoimen johtaja Pekka Pasanen läjäyttää esille shokkikalvon: vuoteen 2015 oppilasmäärän lasku lasku on rajua: Koillismaan, Iin ja Siikajoen seutukunnissa jopa kolmanneksen lasku. Kasvua ainoastaan Oulun seudulla.
Peruskoulu on kuitenkin järkevä hoitaa kuntakohtaisesti, raja-alueilla yhteistyötä. Pienet lukiot joutuvat vastaamaan perinteiseen kysymykseen ollako vai eikö olla? Lisäaikaa tulee etälukiona ja seutuyhteistyöllä.
Ammattikoulu on jo hanskassa. Ongelma vain on, että koulut saavat rahat oppilaiden mukaan. Vaikuttaako oppilaiden saanti enemmän kuin työvoiman tarve koulutukseen?
Hyvää yhteistyötä on jo:Koillismaalla tehdään yhteisiä opetussuunnitelmia. Oulun seudulla kokeillaan ydinkunta-palvelukunta-mallia. Raahen seudulle on laadittu yhteinen seudullinen sivistysstrategia.
Myös teknisellä puolella viriteltiin hyviä malleja, vaikka työryhmä varotteli, että yhteistyö ei saa olla itseisarvo. Myös porkkanoita kaipailtiin. "Miksei valtiovalta tue vapaaehtoista yhteistyötä vaan vain kuntaliitoksia", ihmetteli työryhmän vetäjä Haapajärven tekninen johtaja Heikki Salonsaari.
Suunta oikea,
mutta hidas
"Juna liikkuu hitaasti, ei kannata odottaa nopeita vaikutuksia", epäili Pudasjärven kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho projektin lopputulosta. Sievin Matti Johansson varotti, että kyse ei ole vain taloustalkoista. "Joskus kulut laskevat, joskus myös kasvavat. Sen on kokemus yhteistyöstä antanut."
Iin kunnanjohtaja Tuure Leinonen ei uskonut, että talkootkaan auttavat tarpeeksi kuntia. Parissa vuodessa kuntien tulopohja tippuu melkein 200 euroa asukasta kohden.
"Oikeaa jänistä metsästetään", sanoi Nivalan kunnanjohtaja Paavo Karttunen."Ei Kainuunkaan mallia kehitelty Kainuussa, vaan Perttunen sen teki. Ihan hyvä on täälläkin miettiä valmiiksi yhteistyömalleja ja viedä ne ruohonjuuritasolle pohdittavaksi."
Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara valitteli, että keskustellaan liikaa siitä, kuka päättää, ei kuntalaisten palveluista. "90 prosenttia kuntalaisista pitää ensisijaisena sitä, että palveluja on saatavilla ja ne ovat kohtuuhintaisia. On ihan sama kuka ne tuottaa."
Raportti menee kunnille mietittäväksi ja kommentoitaviksi. Maakuntajohtaja Lampinen uskoo, että eri työryhmien esitykset ovat paketissa vuoden loppuun mennessä. Sitten ne menevät kuntiin sovellettaviksi.