Maakunnallisten puhelinyhtiöiden ryhtiliike valtakunnallisten telepalvelujen myynnin tehostamisessa on viimein saatu toteutettua. Uuden Finnet-yhtiön alle kootaan yhteisesti omistetut liiketoiminnat, ja sen vetäjäksi nousee teleliikenteen konkari diplomi-insinööri Matti Makkonen.
50-vuotias Makkonen aloittaa Finnetin toimitusjohtajana ensi kuun alussa. Hän siirtyy tehtävään Nokiasta, mutta lyhyttä Nokia-pestiä tunnetumpi hän Sonerasta. Makkonen ehti palvella Soneraa ja sen edeltäjiä 25 vuotta.
"On saatu mieleinen mies. Makkonen on pitkän linjan puhelinammattilainen", Kuopion Puhelimen toimitusjohtaja Pertti Laiho kuvasi omistajien tuntoja.
Makkonen itse pitää uutta tehtävää mielekkäänä haasteena. Lähtökohdat ovat hänen mukaansa hyvät, sillä ryhmällä on valtakunnallinen palvelutoiminta ja omistajiensa kautta vahvat paikalliset siteet.
"Telepalveluilla on myös hyvä tilaus ja tulevaisuus. Kännykkäkulttuurin edustajana uskon, että sillä tehdään jatkossakin monia uusia asioita", Makkonen sanoi.
Finnet-liitto jatkaa puhelinyhtiöiden edunvalvojana. Sen toimitusjohtaja on Seppo Toivonen.
Kovat tavoitteet
Laihokin myönsi, että työtä toimintojen saamiseksi uuteen tehokkaampaan asentoon on yritetty moneen kertaan kymmenen viime vuoden aikana.
Odotukset ovat pitkän marssin jäljiltä kovat. Ryhmä pyrkii nostamaan osuutensa Suomen tietoliikennemarkkinoista 25 prosenttiin vuoteen 2006 mennessä. Nyt markkinaosuus on 15 prosenttia. Suurin osa siitä tulee maakunnallisten puhelinyhtiöiden lankapuhelinliikenteestä, mutta jatkossa kasvua haetaan erityisesti matkapuheluista ja dataliikenteestä.
Laiho pitää tavoitetta saavutettavissa, sillä vuoden lopussa puhelinyhtiöiden omistamassa matkapuhelinverkossa oli noin 400 000 käyttäjää. Hän muistutti, että uusia liittymiä on saatu 200 000 vuosivauhdilla ja lähes samaa tavoitellaan tänä vuonna.
Tavoitetta helpottaisi entisestään, jos ryhmän matkapuhelinoperaattori DNA Finland saisi tarjouksensa ruotsalaisen Telian toimintojen hankinnasta läpi. Ne ovat myynnissä Telian ja Soneran fuusion vuoksi.
"Aikataulu näyttää olevan venyvä", Lännen Puhelimen toimitusjohtaja Tapani Mikola arvioi tulevaa.
Suomalaisuus valttina
Finnetin hallituksen puheenjohtaja Tauno Jalonen uskoo, että valtakunnallisten asemien tukevoittamisessa myös vahva kotimainen tausta auttaa.
Tärkeimmistä kilpailijoista Sonera on jo ruotsalaistunut, ja Elisan matkapuhelinoperaattorilla Radiolinjalla on jo yhteistyökytkyjä brittiläiseen matkapuhelinoperaattoriin Vodafoneen.
DNA Finlandin ja kuuden muun yhtiön päättävissä elimissä sitovat päätökset uudesta rakenteesta on jo tehty, mutta Finnet-emon ja tytäryhtiöiden muodostama uusi konserni pääsee aloittamaan tammi-helmikuun vaihteessa.
Emon palveluksessa on vasta Makkonen ja kaksi muuta henkilöä. Emoa ole tarkoituskaan kasvattaa kovin suureksi. Makkosen mukaan päätöksentekomalli on vielä hieman auki, mutta yhteiset tavoitteet ovat kanavoitavissa tytäryhtiöiden hallitusten kautta.
Tyttärien palveluksessa on noin 350 työntekijää. Uuden konsernin taseen luvataan olevan riittävän vahva, mutta haarukan suuruutta ei haluttu vielä esittää. Ryhmän liikevaihto oli vuonna 2001 noin 665 miljoonaa euroa. Mukana on omistajien liikevaihto.
DNA:n viime vuoden tappion lupaillaan puolittuvan edellisvuodesta. DNA:n johto arvioi tappion olevan noin 30 miljoonaa euroa. Omistajat heittivät tappion olevan noin 50 miljoonaa euroa.
Finnetin talousjohtaja Simo Mustila sanoi, että tappio on pienentynyt jopa suunniteltua nopeammin. Toiminnan alkuun keskittyvät suuret kustannukset.
Käännepisteen lasketaan olevan runsaassa puolessa miljoonassa liittymässä. Positiivista tulosta lupaillaan vuonna 2004.
Finnetin omistaa 33 maakunnallista puhelinyhtiötä.
Vanhasta hyvää
Aikanaan myös Elisa oli Finnet-liiton jäsen, mutta kiistely Radiolinjan herruudesta vei osapuolet törmäyskurssille. Nykyisten finnettiläisten taloudellisista asemaa tukevoittavat Radiolinjan myynnistä Elisalle saadut voitot.
Maakunnalliset puhelinyhtiöt ovat laskeneet, että tuolloin Radiolinjasta saaduilla rahoilla ne voisivat ostaa nyt koko Elisan. Tätä selittää kauppojen ajoittuminen telealan buumiin.