Maa­kra­vus­ta me­ri­kar­huk­si Ompun opeilla – Oulun Me­ren­kä­vi­jöi­den kou­lu­ve­ne kas­vat­taa no­vii­seis­ta kip­pa­rei­ta

Snörppi kireäksi? Purjehdussanaston sekä sen, miten vene toimii ja miten sen eri osat vaikuttavat kokonaisuuteen, oppii noin vuodessa, kertovat Markus Ängeslevä (vas.) ja Markku Hurskainen.

Kuva: Pekka Peura

Oulun Merenkävijöiden kouluveneellä ensikertalainenkin pääsee kokeilemaan, miltä tuntuu kulkea tuulen avulla.

Siinä se kelluu, yhdessä muiden Hietasaaren veneilykeskuksen laituriin kiinnitettyjen veneiden kanssa. Omppu on Oulun Merenkävijöiden kouluvene, joka tarjoaa ensikertalaisillekin mahdollisuuden ottaa tuntumaa purjehtimiseen.

Omppu on hankittu Ouluun Uumajan seudulta. 1970–1980-lukujen vaihteessa tätä Albin Express -mallista purjevenettä valmistettiin suuria sarjoja. Se on Skandinaviassa suosittu, muun muassa Norjan kuninkaalla on sellainen, kertoo Ompun ylläpidosta vastaava Markus Ängeslevä.

– Koulutuskäytössä tähän mahtuu hyvin kippari ja neljä noviisia. Sillä on hyvät purjehdusominaisuudet ja se on kokoisekseen nopea.

Oulun Merenkävijöiden kommodori Markku Hurskainen kertoo Ompun aikoinaan hankitun nimen omaan matalan kynnyksen veneeksi, jolla on helppo päästä purjehtimisen makuun.

Kippareina toimivat yhdistyksen vapaaehtoiset purjehtijat, ja yleensä Ompulle pääsee kesätorstaisin.

– Ompun kautta meille on kasvanut uusia kippareita Omppu-toimintaan ja uusia miehistön jäseniä kilpapurjehdusta harrastaviin venekuntiin. Ja usein oman veneen hankinnan jälkeen osallistutaan vielä purjehduskouluun. Tänä vuonna tuntuu ensimmäistä kertaa kuitenkin olevan ikäpolven vaihdos. Junioreita kyllä on, mutta kippareita on juuri nyt vähän, Hurskainen miettii.

Tiistaisin kilpaillaan

Parhaiten purjehtimista pääsee kokeilemaan yhdistyksen Facebook-sivujen kautta tai ilmoittautumalla Nimenhuuto.comissa.

– Ja yleensä joku soittaa ja kysyy, pääsisikö vesille, ja joku vastaa, että tuuppa kyytiin, kertoo Hurskainen.

– Tai voi tulla ja sanoa, että ostin Albin Expressin, miten tätä käytetään, nauraa Ängeslevä.

Oulun Merenkävijät järjestää myös kilpailuja yhdessä muiden alueen purjehdusseurojen, Oulun Purjehdusseuran sekä Oulun työväen Pursiseuran kanssa. Tiistiskisat pidetään tiistaisin. Se on yksi tapa päästä purjehtimaan.

– Kilpapurjehtijat tarvitsevat gasteja kilpailuihin. Joskus kipparit huolivat mukaan ihan aloittelijoitakin, kertoo Hurskainen.

Junioritoimintaa yhteistyössä

Oulun seudun purjehdusseurojen junioritoiminta on organisoitu vuonna 2007 perustetun Sailing Team Oulun kautta. Alkeiskurssit on tarkoitettu 8–14-vuotiaille ja nuorten purjehduskurssi 12–16-vuotiaille.

Hurskainen ja Ängeslevä ovat tyytyväisiä siihen, että junioripurjehdus on päässyt siirtymään viime vuonna toimintansa aloittaneeseen Toppilansalmen vesiliikuntakeskukseen. Aikaisemmin kesti puoli tuntia, kun juniorit hinattiin satamasta merelle. Nyt Toppilansalmesta pääsee merelle suoraan.

Koululaisikäiset ovat alkaneet jo menestyäkin kisoissa.

– Heillä on hienoja saavutuksia. Jollilla oppii parhaiten, sillä ne ovat niin herkkiä. Jollassa ei ole paineköliä, joten täytyy itse olla vastapainona. Myös purjeiden säätö on herkkää, kertoo Ängeslevä.

Usein tie vie junioritoiminnan ja Ompun kautta myös purjehduskouluun, jonka Oulun Merenkävijät järjestää vuosittain. Vuodesta 1979 purjehtijoita on koulutettu jo yli 600.

– Se on hyvä tapa perehtyä purjehtimiseen. Kurssilla on teoriaa sekä yhteensä neljä päivää käytännön harjoittelua merellä. Sen jälkeen pärjää isommallakin veneellä, selvittää Hurskainen.

Purjehtija ottaa lunkisti

Purjehduksella on yhä hieman elitistinen leima ja se mielletään kalliiksi harrastukseksi. Tietysti veneen varusteluun saa upotettua vaikka kuinka paljon rahaa, mutta käytännössä hyviä purjeveneitä saa nyt edullisesti.

Ompun kaltaisen Albin Express -mallin saa noin 5 000 eurolla. Ja jos haluaa veneen vaikka pitempiä Perämeren-reissuja varten, saa pulittaa noin 20 000 euroa.

– Suomessa purjeveneet ovat vanhoja, mutta hyväkuntoisia, hyvin pidettyjä. Niihin saa varaosia jo ihan autoliikkeistäkin ja niitä pystyy korjaamaan aika hyvin. Moottorivene käy jo kalliimmaksi polttoainekustannusten takia, kertovat miehet.

Vaikka meri on sama, on veneilijöillä eroa. Kun kysyy moottoriveneilijän lomasuunnitelmia, tämä osaa kertoa tarkan aikataulun etappeineen ja kotiinpaluineen.

Kun purjeveneilijältä kysyy samaa, niin vastauksena on, että riippuu tuulesta, ja ehkä menen sinne tai tuonne, ja palaan ehkä parin viikon päästä.

– Ajatusmaailma on erilainen. Purjeveneily eroaa nykyajan hektisestä elämästä: kun olet merellä, olet perillä, miettii Hurskainen.