Maakotkien tämänvuotinen huono pesintätulos menee lajin luontaisen kannanvaihtelun piikkiin. Maakotkan poikasia on havaittu tänä vuonna vain 93, mikä on vähemmän kuin kertaakaan kymmenen viime vuoden aikana ja puolet huippuvuosista.
Metsähallituksen ylitarkastajan Tuomo Ollilan mukaan yksi epäonnistunut vuosi ei kuitenkaan uhkaa populaatiota.
- Maakotka on pitkäikäinen laji, minkä vuoksi hyvät vuodet korvaavat menetyksen. Mikäli tällaisia vuosia tulisi esimerkiksi viisi peräkkäin, alkaisi se näkyä kannassa.
Erityisen huonosti pesintä onnistui Lapissa, jossa maakotkien ravintoa - kanalintuja ja jäniksiä - oli alkukesästä harvinaisen vähän. Tuomo Ollilan mukaan maakotkien ravinnon vähäisyyskin johtuu luontaisesta kannanvaihtelusta.
- Varsinkin kanalinnuilla kanta vaihtelee vuosittain paljon. Tänä vuonna alasmeno oli vain tavallista syvempi.
Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla maakotkien pesintä onnistui normaalisti.
Suurin osa Suomen maakotkista pesii Lapissa. Laji hävisi eteläisestä Suomesta sata vuotta sitten.