Maa­kot­kan pesintä on­nis­tui hie­nos­ti viime kesänä – Poh­joi­sen me­ri­kot­kil­la suurta vaih­te­lua eri alueil­la

Maakotkan pesintätulos oli viime kesänä yksi koko seurantahistorian parhaimpia.

Maakotkan pesinnän onnistumiseen vaikutti varsinkin hyvä ravintotilanne.
Maakotkan pesinnän onnistumiseen vaikutti varsinkin hyvä ravintotilanne.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Maakotkan pesintätulos oli viime kesänä yksi koko seurantahistorian parhaimpia. Metsähallituksen Luontopalvelut ja vapaaehtoiset kävivät läpi lähes 1000 maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä Pohjois-Suomen merikotkan reviiriä ja tarkistivat pesinnän onnistumisen. 

Metsähallituksen Luontopalvelut tarkasti lähes kaikki poronhoitoalueen maa- ja merikotkan sekä tunturihaukan pesät helikopterista. Vapaaehtoiset lintuharrastajat katsastivat suurimman osan poronhoitoalueen eteläpuolisista maakotkan ja muuttohaukan pesistä, rengastivat poikasia ja toimittivat lisätietoa pesintöjen onnistumisesta.

Maakotkan pesinnän onnistumiseen vaikutti etenkin hyvä ravintotilanne runsastuneiden kanalintukantojen ja jäniksien hyvän määrän takia. 

Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli keskinkertainen, mutta vaihtelu tarkastettujen alueiden välillä suuri. Pohjoisimmassa Lapissa merikotkat onnistuivat kehnosti, mutta Kainuussa ja Kuusamossa erittäin hyvin.

Myös tunturihaukkojen pesintä onnistui. Tunturihaukkoja on kuitenkin Suomessa todella vähän, ja laji on äärimmäisen uhanalainen. Pienikin muutos ympäristötekijöissä saattaa romahduttaa määrän.

Muuttohaukan pesintävuosi oli huono. Pesinnän alkuun sattuneet kurjat kelit aiheuttivat aloitettujen pesintöjen keskeytymisiä tai pesintää ei edes aloitettu.

Tuoreessa lajien uhanalaisuusarvioinnissa vain merikotkakanta on maassamme arvioitu elinvoimaiseksi, maakotka ja muuttohaukka vaarantuneiksi. Surkein tilanne on äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellulla tunturihaukalla.