Maakotkan pesintätulos oli erittäin heikko viime kesänä. Huonoon tulokseen vaikutti eniten talven ja kevään huono ravintotilanne.
Metsähallituksen Luontopalvelujen mukaan asuttuja reviirejä todettiin 368. Onnistuneita pesintöjä oli 92, joissa 108 rengastusikäistä poikasta.
Maakotkan levinneisyys on yhä selvästi pohjoinen, noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia reviireistä Lapissa.
Pesivän maakotkakannan koko on 330–464 paria. Vuoden aikana löydettiin viisi uutta maakotkareviiriä.
Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli keskinkertainen. Asuttuja reviirejä oli 97, joissa onnistuneita pesintöjä 53. Rengastusikäisiä poikasia todettiin 72.
Pohjois-Suomen merikotkat levittäytyvät uusille alueille ja uusia reviirejä voi löytyä mistä päin tahansa eikä vain isojen vesistöjen läheisyydestä.
Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 112–125 paria. Vuoden aikana löytyi neljä uutta merikotkareviiriä.
Lämmin alkukesä auttoi muuttohaukkojen onnistumista
Muuttohaukan pesintätulos oli hyvä, rengastusikäisiä poikasia todettiin 325. Kuiva ja lämmin touko-kesäkuu edesauttoi pesintöjen onnistumista.
Asuttuja reviirejä oli 179, ja niistä 132 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia oli 325.
Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Pesivien muuttohaukkojen määrä on 275–323 paria. Vuoden aikana löytyi 15 uutta muuttohaukkareviiriä, ja ne kaikki löytyivät vanhalta levinneisyysalueelta.
Tunturihaukkojen pesintätulos sen sijaan oli huono. Tarkastuksissa todettiin 13 asuttua reviiriä ja neljä onnistunutta pesintää, joissa seitsemän poikasta. Vähäinen riekkojen määrä on tärkein syy heikkoon pesintätulokseen. Pesivän kannan koko on 16–27 paria.