Maa­kot­ka voi­mis­te­lee nyt netissä

Internetissä pääsee nyt ensimmäistä kertaa maailmassa seuraamaan suorana maakotkan elämää maakotkan pesälle asennetun internet-kameran kautta.

Luontodokumenttia livenä. Hannu Sievilä HS-visual Art Ky:stä, Jyrki Pesämaa Viestimaasta ja etualalla seisova kotkanpesätarkastaja Kalevi Tunturi esittelevät sivustoa, jolle päivittyy jatkuvasti kuvia maakotkan pesältä.
Luontodokumenttia livenä. Hannu Sievilä HS-visual Art Ky:stä, Jyrki Pesämaa Viestimaasta ja etualalla seisova kotkanpesätarkastaja Kalevi Tunturi esittelevät sivustoa, jolle päivittyy jatkuvasti kuvia maakotkan pesältä.
Kuva: Tapio Maikkola

Internetissä pääsee nyt ensimmäistä kertaa maailmassa seuraamaan suorana maakotkan elämää maakotkan pesälle asennetun internet-kameran kautta.

Pudasjärvellä sijaitsevan pesän kuvien odotetaan herättävän laajaa kiinnostusta maailman lintuharrastajien parissa.

Huomaamattomaksi naamioitu kamera tallentaa kuvia 9-viikkoisen kotkatytön päivittäisestä puuhailusta.

Nuori kotka vahvistaa siipiään ojentelemalla niitä ja syö emon tuomia jyrsijöitä. Emo käy pesällä vain satunnaisesti.

Poikanen lähtee pesästä parin viikon päästä, mutta seuraaminen ei lopu siihen. Kotkanpesätarkastaja Kalevi Tunturi kertoo, että ensilentonsa jälkeen kotkat palaavat vielä pesälleen silloin tällöin.

Kamera välittää verkkoon kuvia, kun liiketunnistin havaitsee liikettä pesässä. Lisäksi kamera on ajastettu laukeamaan tiettyinä aikoina. Järjestelmän hoitajat voivat myös ohjata kameraa tekstiviestein.



Tutkimuksen puolesta, petovihaa vastaan


Hanke sai alkunsa vuonna 2003, kun puunveistäjä Kalevi Jäntti päätti tehdä jotain maakotkien hyväksi. Häntä turhautti se, että kotkien laittoman metsästyksen estämiseksi ei ollut tehtävissä mitään. Jäntin maakotkaveistoksen myynnistä saatiin rahaa, jolla hanke käynnistettiin.

Nettikameran tarkoitus on hankkia lisää tietoa kotkien elintavoista ja ruokailutottumuksista sekä hälventää maakotkaan kohdistuvaa petovihaa ja oikoa vääriä käsityksiä.



Pohjoissuomalaista tekniikkaa


Matkan varrella hankkeeseen on tullut mukaan monia yhteistyökumppaneita.

"Kaikki tekniikka ja osaaminen on Pohjois-Suomesta", kertoo Jäntti.

"Viestimaa Oy:llä oli kokemusta etäohjatuista kameroista. He kehittivät järjestelmän, jolla kuvaaminen onnistuu. Saimme käyttöömme Nokian uusimman, Oulussa kehitetyn kameramallin."

Hannu Sievilä HS-visual Art Ky:stä on kehittänyt palvelimen ohjelman, jolla kameraa ohjataan.

Ensi vuonna järjestelmää kehitellään edelleen. Tarkoitus on asentaa kamera kahteen eri pesään ja välittää internettiin liikkuvaa kuvaa.

Kamera asennettiin pesälle, kun poikanen oli niin pieni, että se ei yrittänyt pakoon. Ympäristökeskus antoi asentamiseen luvan ja nimesi Kalevi Tunturin hoitamaan tehtävän.

"Rengastin poikasen kesäkuussa. Jos poikanen olisi ollut vanhempi, sille olisi voinut tulla pakoreaktio ja se olisi voinut pudota pesästä", Tunturi kertoo.

Hänen mukaansa kameran asentaminen ei häiritse kotkien perhe-elämää. Vain muninnan alkuvaihe on aikaa, jolloin kotkia ei ole syytä häiritä.

Kiukkuista emoa Tunturi ei pelännyt kameraa asentaessaan.

"Olen tehnyt tätä 70-luvulta asti, ja vain kerran kotka on hyökännyt. Eivät kotkat yleensä hyökkää."

Tänä vuonna maakotkan pesintä on onnistunut keskivertoa heikommin. Metsähallitus kartoittaa lukuja parhaillaan, mutta jo nyt on selvää, ettei viimevuotisiin poikaslukuihin ylletä.

Esimerkiksi Kalevi Tunturin tarkastusalueella osassa Pohjois-Pohjanmaata kotkanpoikasia on kymmenkunta, kun niitä viime kesänä oli 15.

Pesäkameraprojektissa ovat mukana Pudasjärven kaupunki, Syötteen Luontokeskus, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulun Yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Pudasjärven merikotkaneidon elämää voi seurata osoitteessa www.panoraama.com/live/maakotka.

Ilmoita asiavirheestä