Maa­kiis­ta veti tuvan täyteen Kem­pe­lees­sä

Kunnan julkistama maapoliittinen ohjelma puhuttaa Kempeleessä. Keskiviikkoiltana kirkonkylän koululla pidetty yleisötilaisuus veti paikalle yli sata henkeä.

Kunnan julkistama maapoliittinen ohjelma puhuttaa Kempeleessä. Keskiviikkoiltana kirkonkylän koululla pidetty yleisötilaisuus veti paikalle yli sata henkeä. Mitään lupauksia tilaisuudessa ei annettu, mutta valtuuston puheenjohtaja Pentti Mellenius (kok.) kertoi, että puheenvuorot kirjattiin ylös ja niitä ruoditaan jatkossa.

Suurin kiistakysymys maapoliittisessa ohjelmassa on korvaus kaavoituksen tontille tuottamasta arvonnoususta.

Kunta haluaisi paikata muun muassa katujen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia perimällä maanomistajilta 40 prosenttia arvonnoususta. 211 maanomistajaa on tehnyt ohjelmasta valituksen Oulun hallinto-oikeudelle.

Keskiviikkona osapuolet eli kunta ja maanomistajat olivat turvautuneet myös ulkopuoliseen apuun. Kunta marssitti esiin Kuntaliiton kiinteistöinsinöörin Matti Holopaisen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen maankäyttöpäällikön Tapio Tuuttilan. Kempeleen MTK:n osaston vastaveto oli MTK:n ympäristöjohtaja Markku Tornberg.



Uutta käsittelyä vaadittiin


Itse keskustelu muodostui lähinnä Holopaisen ja Tornbergin väliseksi väännöksi, jota säesti Kempeleen kaavoitusinsinööri Pekka Salmela.

Peistä taitettiin muun muassa maankäyttösopimuksen ja kehittämiskorvauksen eroista.

"Aika kova ohjelma. Korvaukset ovat yläkantissa, lisäksi ohjelmassa on virheitä ja lainvastaisuuksia", Tornberg julisti.

Hänen mukaansa maanomistajien ei kannata tehdä kunnan kanssa sopimuksia ohjelmaan kirjatuilla ehdoilla. Jos sopimusta ei tule, kunta voi käyttää kulujen kattamiseen kehittämiskorvausta, jota ei saa periä kuin yli 500 kerrosneliömetrin rakennusoikeuden saavista tonteista.

Tornberg huomautti myös, että kunta ei voi yksin määrittää arvonnousua, vaan sen tarkistaa maanmittauslaitos.

Holopaisen mukaan Kempeleen ohjelma on erittäin hyvin Kuntaliiton toiveiden mukainen, eli kaavoituksen yhteydessä käytettäisiin ensisijaisesti vapaaehtoisia keinoja, eli vapaaehtoisia kauppoja ja maankäyttösopimuksia.

"Toivon, että kehittämiskorvauksiin ei tarvitse mennä", sanoi Holopainen.

Salmela vakuutti, että epäilyistä huolimatta kaavakorvauksia on tarkoitus soveltaa rakennusliikkeisiin.

Varsinaisissa yleisöpuheenvuoroissa vaadittiin maapoliittisen ohjelman laatimista uudelleen, sillä kunnan perimää korvausprosenttia pidettiin korkeana.

Kunnanvaltuustosta luopunut Olavi Nivalainen (vas.) vaati asiaa uudelleen käsiteltäväksi.

"Ohjelmasta päätettäessä kaikilla valtuutetuilla ei ollut riittävästi ymmärrystä, kun ei sitä ollut itsellänikään."

Ilmoita asiavirheestä