Ylä-Lapin maaoikeuskiista rajoittaa saamelaisten osallistumista ilmastotalkoisiin. Saamelaiskäräjien uuden puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven mukaan saamelaiset ovat valmiit toimiin, joilla hillitään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ratkaisemattomat maaoikeuskysymykset ovat hänen mielestään kuitenkin "epäsuora este" osallistumiselle.
"Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti nopeasti saamelaisalueeseen ja sen elinkeinoihin. Saamelaisten omat reagointimahdollisuudet ovat kuitenkin varsin vähäiset niin kauan kun saamelaisalueen maat ovat valtion hallinnassa", Näkkäläjärvi kertoi arktisten maiden kansanedustajille ja arktisten yliopistojen rehtoreille Rovaniemellä torstaina.
"Tavallaan olemme aina vähän kuin vieraalla maalla, jolla meidän on sopeuduttava muihin maakäyttömuotoihin", hän perusteli.
Ylä-Lapin maaoikeuksia on yritetty turhaan ratkoa vuosia. Hallitus yrittää jälleen kerran siivota asiaa pöydältä, jotta Suomi voisi vahvistaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen. Epäselvyydet Ylä-Lapin maiden omistuksesta ovat sen tähän asti estäneet.
Yhtä ääntä tuskin löytyy
Arktisen alueen parlamentaarikkojen ja yliopistorehtoreiden kokouksessa kyseltiin, miten pohjoiset valtiot ja ihmiset saataisiin puhumaan yhdellä äänellä.
"Arktisen alueen painoarvo olisi suurempi ja sen erityisongelmat otettaisiin paremmin huomioon, jos yksi ääni löytyisi", arvioi Suomen parlamentaarikkovaltuuskunnan puheenjohtaja Hannes Manninen (kesk.).
Toive kuitenkin tunnustettiin melkoiseksi toiveajatteluksi.
Arktisen rehtorifoorumin puheenjohtaja professori Steve Jones Alaskan yliopistosta sanoi, että aika ajoin tuntuu hieman turhauttavalta yrittää kertoa päättäjille ilmastonmuutoksen todellisista vaikutuksista. Hänen mukaansa tiedon välittäminen on kuitenkin yliopistojen velvollisuus ja sitä pitää jatkaa, jotta toive paremmasta säilyisi.