Pääkirjoitus

Maa­kaup­poi­hin vas­ta­vuo­roi­suut­ta

Kansalaiset suhtautuvat kielteisesti venäläisten mahdollisuuteen ostaa Suomesta vapaasti maata. Kalevan vaalikoneen mukaan niukka enemmistö äänestäjistä vastustaa maanostoa. Sen sijaan Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat eivät suoralta kädeltä ole kieltämässä venäläisten maakauppoja.

Kansalaiset suhtautuvat kielteisesti venäläisten mahdollisuuteen ostaa Suomesta vapaasti maata. Kalevan vaalikoneen mukaan niukka enemmistö äänestäjistä vastustaa maanostoa. Sen sijaan Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat eivät suoralta kädeltä ole kieltämässä venäläisten maakauppoja.

Kansalaisten kielteinen näkemys ja vaatimus vastavuoroisuudesta on reaktio siihen, että Venäjä on määritellyt rajavyöhykkeet, joilta ulkomaalaiset eivät saa ostaa maata.

Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) tammikuussa Moskovaan lähettämässä nootissa halutaan täsmennystä muun muassa siihen, miten jo tehdyille maakaupoille käy. Venäjän vastausta ei ole vielä kuulunut. Sitä odotellaan.

Kansalaisten vaatimus on oikeutettu ja kohtuullinen. Tällaisten asioiden pitäisi olla normaalisti ostajan ja myyjän välisiä asioita. Asia ei koske suurta joukkoa suomalaisia, mutta on periaatteellisesti merkittävä.

Monet ovat varoneet ostamasta maata Venäjältä, koska lain tulkinta on ollut epäselvä. Patoutuneita tarpeita maanostoon luovuteltuilta alueilta voi olla jonkin verran, kun karjalaiset ja heidän jälkeläisensä mielivät mökkipaikkaa kotikonnuiltaan.

Suomalaiset haluavat vastavuoroisuutta ja reilua peliä. Jos venäläiset saavat ostaa maata Suomesta, olisi oikeus ja kohtuus, että myös suomalaiset saisivat ostaa maata Venäjältä. Suomi ei ole rajoittanut venäläisten kiinteistö- tai maakauppoja, ei edes rajan läheisyydessä.

Venäjän maalakiin liittyvä ulkomaalaisten maanostokielto koskee kaikkia Venäjän rajanaapureita. Tarvittaessa Venäjän maarajarajoituksia koskeva selkeä epäkohta pitää siirtää EU-tasolla neuvoteltavaksi, sillä Suomi ei ole ongelman kanssa yksin.