Ilmassa kulkevien sähköjohtojen korvaaminen maakaapeleilla nostaisi sähkön hintaa 10 prosentilla, Lappeenrannan teknillinen yliopisto arvioi. Haja-asutusalueiden kaapelointi vaatisi miljardien eurojen investoinnit.
Myrskyt aiheuttavat laajoja sähkökatkoja, kun puita kaatuu ilmajohtojen päälle.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen arvioi, että kaapeloinnin lisähinta vaikeissakin olosuhteissa maaseudulla olisi sentin kilowattitunnilta, jos investoinnit ajoittuisivat 20 vuoden jaksolle.
Nykyisin sähkö maksaa noin 10 senttiä kilowattitunnilta. Kaapeloinnin aiheuttama lisäys olisi suurin piirtein yhtä suuri kuin vuoden takainen veronkorotus.
Fortumin viestintäpäällikkö Karoliina Lehmusvirta kertoo, että maakaapelin rakentaminen maksaa hyvin karkeasti laskettuna 50?000--60?000 euroa kilometriltä. Summa vaihtelee suuresti paikan ja olosuhteiden mukaan.
Suomessa on sähkökaapeleita noin 400?000 kilometriä, josta ilmajohtoja on yli 300?000 kilometriä. Kaikkien johtojen kaapelointi maksaisi näin laskien 15--18 miljardia euroa eli vajaat miljardi euroa vuodessa 20 vuoden jaksolla.
Kaapelointi ei kuitenkaan ole mielekästä tai edes mahdollista kaikissa paikoissa. Lehmusvirran mukaan maakaapeli ei sovi kallioiseen maaperään. Partasen mukaan maakaapeli ei ole mielekäs, jos ilmajohdon takana asuu kovin vähän ihmisiä.
Lehmusvirta kertoo, että Fortum pyrkii kaapelointiin muun rakentamisen tai korjaustöiden yhteydessä. Yhtiö rakentaa vuodessa sähköjohtoja noin 1?600 kilometriä, josta maakaapeleiden osuus on noin 1?000 kilometriä.
Taajamien ratkaisu
Energiamarkkinaviraston (EMV) ylijohtaja Riku Huttunen pitää maakaapelointia lähinnä taajama-alueiden ratkaisuna. Hän arvioi kuitenkin, että sähköyhtiöiden korvausvelvollisuus katkojen sattuessa ohjaa yhtiöitä investoimaan varmempiin ratkaisuihin.
Sähkönsiirto on monopolitoimintaa, joka on tiukasti säänneltyä. EMV valvoo, että sähköyhtiöt saavat verkoista vain kohtuullista tuottoa. Sallittu tuotto pääomalle on 5 prosentin paikkeilla.
Huttunen kertoo, että vuoden alussa alkavalla uudella valvontajaksolla hyväksytään suurempikin tuotto, jos sähköyhtiö investoi nykyistä kehittyneempiin verkkoihin.