Uskonnosta on tulossa pakollinen oppiaine keskiaasialaisen Kazakstanin kouluissa, maan tiede- ja opetusministeriö ilmoitti äskettäin. Uskontotunneilla tullaan kuulemma käsittelemään kaikkia maailman uskontoja.
Ateistinen valtioideologia yritti muokata ja onnistui ainakin hämärtämään todellisuutta kautta Neuvostoliiton, myös Kazakstanissa, eikä kansalaisten uskonnollisista tuntemuksista oltu virallisesti kiinnostuneita edes tilastollisessa mielessä. Nyt ollaan.
Äiti-Venäjällä 80 prosenttia kansasta kokee itsensä tänään ortodokseiksi ja suunnilleen kaksi kolmasosaa ilmaisee uskovansa Jumalaan. Islamin kannattajien määräkin on kasvussa.
Uskonnon aseman paaluttaminen Kazakstanin kouluissa voi näkyä pitkällä aikavälillä sikäläisissä tilastoissa. Paikallinen ministeriö vihjaa erääksi tavoitteeksi uskonnollisen suvaitsevaisuuden lisäämisen.
Enemmän tai vähemmän demokraattisen Kazakstanin väestöstä
pääosa on muslimeja, mutta maassa on myös suuri ortodoksikristittyjen vähemmistö. Almatyssä kammotaan varmaan visioita taivaallisesti motivoituneiden ääriliikkeiden noususta.
Maailmasta löytyy luotettavimpina pidettyjen - mutta kiisteltyjen - tilastojen mukaan tänään 2,3 miljardia kristittyä: katolisia, ortodokseja, protestantteja. Islaminuskon eri haaroja tunnustavien määräksi arvioidaan 1,4 miljardia. Muiden valtauskontojen eli hinduismin kannattajia lie yli 910 miljoonaa ja buddhalaisuuden vajaat 390 miljoonaa.
Uskonnollisuus on globaalisti kasvussa, kerrotaan Kirkon tutkimuskeskuksesta Tampereelta.
Samaan aikaan kun länsimaissa jokainen sukupolvi on edellistä vähemmän uskonnollinen, koko maailmassa on enemmän uskonnollisia ihmisiä kuin koskaan. Suuntausten kannattajamäärien muutokset ovat kuitenkin hitaita ja perustaltaan ensisijaisesti etnisiä ja kansallisia.
Nopeimmin kasvaa islam. Uudet muslimisukupolvet ovat kuulemma yhtä uskonnollisia kuin aiemmat, mutta kasvu perustuukin pääasiassa syntyvyyteen. Se on varsinkin Lähi-idän maissa suurempaa kuin vaikkapa lännessä. Sama pätee ylipäänsä köyhien ja kehittymättömien maiden väestönkasvuun. Afrikassa islamin sanotaan leviävän etelämmäksi.
Samalla on lisääntynyt erilainen fundamentalismi. Kaikista uskonnoista on löytynyt viime vuosikymmeninä ääriliikkeitä.
Otsikoihin päässeet terroristit olivat 80-luvulle asti pääasiassa sekulaareja tyyppejä, mutta 80-luvun lopulta alkaen on tultu yhä paremmin tutuiksi syvästi uskovien pommittajien kanssa.
Tänään ääri-islamistien ja lännen konflikti on muuttunut Afganistanissa vakiintuneeksi sodankäynniksi, jonka kumu kuuluu Perämeren rannalle saakka. Onkin vähän hämmentävää, että joidenkin tutkijoiden mukaan fundamentalismin kasvu olisi kenties globaalisti taittumassa.
Islamin puolella selitys kuuluu, että yhä useampi tavallinen ihminen ei voi hyväksyä terroritekoja. Läntisten arvojen kritiikistä riippumatta veriset iskut olisivat syöneet fundamentalismin kannatusta myös niissä marginaaliryhmissä, joissa on ollut alttiutta sanan tulkinnan venyttämiseen.
Tulevaisuus näyttänee dogmaatikostakin suurelta hämärältä. Miten ilmastonmuutoksen kaltaiset turvallisuusuhat vaikuttavat asenteisiin? Vielä ei ole aineistoa arvioitavaksi, mutta arvata voi.
Edessäpäin on myös suuria demografisia liikahduksia. Joka viides EU-kansalainenkin saattaa olla 40 vuoden kuluttua muslimi. Ei haittaa yhtään.
jarmo.rantalainen@kaleva.fi