Maailmaa ravisteleva talouden ja geopolitiikan murros tekee elämästä haastavaa pienessä avotaloudessa. Suomelle vienti on ollut viime vuosina aivan riittävän tahmeaa ilman Ukrainan kriisiäkin. Meillä on myös selkeitä rakenteellisia ongelmia: suomalaisten pk-yritysten murtautuminen uusille markkinoille laahaa keskeisiä kilpailijamaita jäljessä.
Jokin asia on täytynyt olla Suomessa pielessä, jos täältä ei tahdota päästä maailmalle samalla tavalla kuin muualta.
Matti Alahuhdan vetämä työryhmä selvitti hallituksen pyynnöstä asiaa ja huomasi yhden ilmeisen ongelman: pk-yritys ehtii mennä konkurssiin ennen kuin se on luovinut erilaisten julkisten palveluiden luukkujen kautta ja ”auttajien” viidakon läpi ulkomaille.
Alahuhdan raportissa hahmoteltiin Suomelle uusi taloudellisten ulkosuhteiden verkostomalli, Team Finland, joka perustuu yhden luukun periaatteeseen. Verkostotoimintamallin nimi kuvaa hyvin tahtotilaa: kaikki julkiset ja yksityisen sektorin toimijat muodostavat yhdessä Suomi-joukkueen, joka auttaa pk-yrityksiä maailmalle.
Yrityksille luotiin paljon odotuksia Team Finlandin julkistamisessa 2012. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Suomi-joukkue on tehnyt paljon taustatyötä palveluntarjoajien yhteistyön parantamiseksi ja myös saanut aikaan jo ensimmäisiä konkreettisia uudistuksia. Voi jopa sanoa, että eteneminen on ollut yllättävänkin ripeää.
Ulkomaille perustettiin heti vuonna 2012 yli 70 maakohteen Team Finland -verkosto. Kuitenkin ehkä radikaalein yksittäinen teko asian edistämiseksi on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) päätös Finpron uudistamisesta. Jatkossa Finpro ei enää keskity konsulttitoimeksiantojen hankitaan tai kilpaile yksityisen sektorin kanssa maksullisissa konsulttipalveluissa. Uuden Finpro ry:n tehtävä on neuvoa, verkottaa ja avata ovia.
Tiiviimpi yhteistyö kehittyy edelleen kun Finpro, Finnvera ja Tekes muuttavat yhden katon alle vuoden 2016 aikana.
Finpron uudistus on vietävä kunnialla maaliin. Kilpaillun ja monipuolisen tarjonnan synnyttäminen edellyttää siirtymävaiheessa kuitenkin uuden tuki-instrumentin perustamista pk-yrityksille, joka käy sekä suomalaisen että ulkomaisen palvelun hankintaan. Tässä odotamme vielä valtionhallinnolta kykyä tehdä nopeita päätöksiä, jotta uudistuneen Finpron lanseeraus kesäkuun alussa saadaan alusta asti onnistuneesti vauhtiin.
Näiden laajojen verkostouudistusten rinnalla on saatu myös konkreettisia uusia palvelukonsepteja, jotka antavat esimakua siitä, miten siiloja puretaan.
Tänä keväänä Finpro, Tekes ja Finnvera käynnistivät yhteisen Let’s grow -ohjelman, joka keskittyy kansainvälistymishankkeiden rahoittamiseen ja neuvontaan. Kolminkertaisen byrokratian sijaan yritys pääsee jatkossa suoraan yhden kontaktin kautta eteenpäin.
Tehtävää toki on vielä paljon. Yksi keskeinen tehtävä on varmistaa että ely-keskusten toiminta saadaan tasalaatuiseksi, korkeatasoiseksi ja aidosti osaksi Team Finland -verkostoa. Suomi on iso maa, jonka jokaisesta kolkasta pitää päästä tasavertaisesti maailmalle, jos myytävää löytyy. Finpron kansainvälistymisosaamista pitää vahvistaa maakunnissa ja yhteistyön sujua saumattomasti.
Kotimaan verkostoa käynnistettäessä on lisäksi syytä muistaa, että verkosto ei ole pelkästään julkisten toimijoiden verkosto. Siihen kuuluu myös yksityinen sektori. Ei riitä, että yritykset ovat mukana vain asiakkaan roolissa.
Pohjois-Pohjanmaa on onnistuneen toteutuksen johdosta hieno esimerkki muille toimijoille. Team Finland -verkoston perustaminen ei ole luonut maakuntaan uutta byrokratiaa. Alueellinen yhteistyöverkosto on rakennettu elinkeinoelämän järjestöjen yhteisen kansainvälistymisvaliokunnan pohjalle, laajennettuna maakunnan julkisten kansainvälistymispalveluiden tarjoajilla.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ja muiden julkisten toimijoiden tehtävänä palvelutarjonnan kehityksessä on huomioida yritysten tarpeet. Verkoston puheenjohtajan nuijaa pitää asiantuntevissa käsissään Kaarlo Nurmiranta, arvostettu ja laajasti verkottunut yrittäjyyden veteraani.
Suomen tulevaisuus globaalissa kisassa perustuu suomalaisten yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Joukkuepelin on toimittava myös yli maakuntarajojen. Yrityksille keinotekoiset maakuntien väliset raja-aidat voivat näkyä jopa kasvun ja kehityksen hidasteena. Esimerkiksi ulkomaisten investointien houkuttelussa tarvitaan entistä vahvempaa yhteistyötä maakuntien kesken. Pärjätäksemme meidän on pelattava yhtenä joukkueena, ei keskenään kilpailevina alueina.
Team Finland on hieno osoitus niistä maan hallituksen paremmista päätöksistä. Työ vaatii koko verkostolta pitkäjänteisyyttä, eikä se ei ole koskaan valmis, sillä maailmantalouden muutos nopeutuu.
Ilman Team Finlandia Suomen mahdollisuudet menestyä olisivat heikommat.
Elinkeinoelämä on talkoissa sataprosenttisesti mukana. Elinkeinoelämän keskusliiton, East Officen ja Suomalais-venäläisen kauppakamarin muodostama Business Team for Russia -yhteenliittymä on tästä esimerkki. Lisää on työn alla. Lupaamme vahvan panoksemme Team Finlandiin jatkossakin.
Kirjoittaja on taloustieteilijä, joka toimii
EK:n kilpailukyky ja kasvu -vastuualueen johtajana.
Kolumni