Viime sunnuntai jakoi suomalaisen jääpallohistorian kerralla kahtia: aikaan ennen maailmanmestaruutta ja aikaan mestaruuden jälkeen.
"Eivätpä ole viikot todellakaan veljiä keskenään. Vielä viime viikolla liiton toimistossakin elettiin normaalitahtiin, mutta nyt kaikki puhelimet pirisevät yhtä aikaa, kun jääpallosta kiinnostuneet ottavat yhteyttä", kertoo Jääpalloliiton puheenjohtaja Juha Hilmola.
"Myös yhteistyökumppanit ovat osoittaneet aivan uutta kiinnostusta lajiamme kohtaan", Hilmola iloitsee.
"Kun me olemme tähän asti joutuneet olemaan hyvinkin aloitteellisia yhteistyökumppaneita etsiessämme, nyt on solmittu jo ensimmäinen merkittävä sopimus, johon aloite tuli toiselta puolelta."
Vaikka maailmanmestaruus antoi tosi vahvaa potkua jääpalloilulle, Juha Hilmola tietää, että juhlahumu ei kestä ikuisesti.
"Perjantaina juodaan viralliset MM-juhlakahvit. Sen jälkeen juhlat ovat ohi ja alkaa arkinen aherrus. Jääpallolla on nyt etsikkoaikansa, jota emme saa päästää käsistämme."
Kolmen kohdan
kehitysohjelma
Puheenjohtaja näkisi mielellään, että maailmanmestaruus poikisi nopeita plussia liiton talouteen, mutta jääpalloilun tulevaisuudesta puhuessaan hän suuntaa katseensa kauemmas.
"Ensinnäkin meidän on löydettävä lapset ja nuoret, toiseksi olosuhteet on saatava kuntoon ja kolmanneksi meidän on löydettävä yleisö", Hilmola listaa Jääpalloliiton tavoitteita.
"Nämä tavoitteet on listattu jo paljon ennen viime sunnuntaita ja niiden saavuttamiseksi on tehty koko ajan töitä, mutta maailmamestaruus antaa varmasti lisäpotkua ponnisteluillemme."
Lasten ja nuorten löytämisestä Hilmolalla on jo toimiva esimerkkikin. Entinen maajoukkueen päävalmentaja Seppo Jolkkonen nimittäin pyörittää Porvoossa luistelukoulua, joka on koonnut luistelun ja jääpalloilun pariin puolitoista sataa alle 12-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Tavoitteena on ulottaa vastaava toiminta koko maahan.
Koko liiga
tekojäälle
Peliolosuhteet ovat koko ajan hiljalleen paranemassa, kun maahan saadaan uusia tekojääratoja. Tavoitteena on luoda niin kattava tekojääverkosto, että ainakin liigan osalta luonnonjäät jäävät historiaan. Seuraava tekojää valmistunee Mikkeliin. Myös Imatralla on paineta ison tekojään suuntaan.
"Vaikka kattava tekojääverkosto mahdollistaa harjoittelun ja pelaamisen hyvissä oloissa, se ei yksin riitä. Me emme tarvitse katettuja jääpallohalleja, mutta katetut katsomot ovat välttämättömiä, mikäli aiomme saada yleisön liikkeelle", Hilmola sanoo viitaten Ruotsiin, missä pelejä seurataan katetuista katsomoista, joista osa on jopa lämmitettäviä.
Hilmolan visoissa on myös jääpalloilun valtakunnallinen pääareena, todellinen jääpalloilun Mekka, joka kestäisi vertailun esimerkiksi ruotsalaisten ja venäläisten huippukenttien kanssa.
Lajin imagon kannalta jääpalloilun pääareena olisi sijoitettava pääkaupunkiseudulle, mieluummin Helsinkiin, vai olisiko?
"Miksi se ei voisi olla vaikkapa Oulussa?" Suomen Jääpalloliiton oululainen puheenjohtaja pohtii.