Mikko Kuustonen on sekä maailmanparantaja että -matkaaja. Mikko onkin usein soveltanut lauluissaan globaaleja teemoja. Nyt Kuustonen kuitenkin käänsi katseen kotimaahan.
"Hietaniemi-albumin biisit ovat enemmän kuin ennen suomalaisessa maaperässä - ja jalat maassa. Mulla on ollut taipumusta eksyä vertauskuvametsiköihin. Nyt syntyi aika paljon selkeämmin tarinoita", lauluntekijä vertaa.
Vaikka levyn nimikappale on saanut nimensä Hietaniemen hautausmaasta, laulu ei kuvaa Mikon mielestä päätepistettä.
"Se edustaa enemmänkin lähtökohtaa, sitä, että on hienoa olla elossa."
Levyn toinen avainbiisi on Kuustosen mielestä Tyyneyttä. Tämä kappale on rakennettu 1800-luvun tyyneysrukouksen pohjalle.
"Oikeastaan albumin kaikkia tekstejä läpileikkaa tietty hitauden ja levon etsiminen. Mulle on lisäksi tärkeää sitoa laulujani paikkoihin, kuten tällä levyllä Pohjanmaahan."
Kätilönä taas Kaartamo
Vaikka Hietaniemi on Kuustosen sooloalbumi, hänen tätäkään levyään ei voisi kuvitella ilman yhteistyökumppani Esa Kaartamoa. Kaartamo on tuottanut albumin, minkä lisäksi hän muokkasi Mikon kanssa levyn sävellyksiä.
"Kaartamo on mun levyjen kätilö. Hän saa nämä biisit hengissä ulos", Kuustonen nauraa.
Mikko sanoo uskovansa levyjen teossa alkemiaan. Jos sopiva kumppani kuten Kaartamo löytyy, kemiaa ei ole mitään syytä sotkea.
Kuustosen voi olettaa tietävän, mistä hän puhuu: kun Mikon soolo- ja bändilevyt laskee yhteen, mies on tehnyt jo parisenkymmentä albumia.
"Musiikin teko on aina vaan levollisempaa ja mukavampaa. Näen itseni siten vanhan liiton mieheksi, että mun ei tarvi pohtia, että mihinkäs kvartaaliin tämä nyt sopisi. Miellän laulunteon silminnäkijän hommaksi. Tämä on aikalaistodistamista, ei sen kummempaa."
Samalla periaatteella Mikko lähti äskettäin myös kirjahankkeeseen. Kuustonen teki yhdessä Jaakko Heinimäen kanssa opuksen nimeltä Q - Lauluntekijän tarina.
"Innostuin, kun kirjaan löytyi sellainen näkökulma, että se ei ollutkaan pelkkä elämäkerta. Se on keskustelevampi kirja, jossa kulkee kyllä mun elämäntarinakin mukana. Tuntui heti toimivammalta idealta päästä pohtimaan vaikkapa kehitysmaakokemuksia Heinimäen kanssa."
Kuustonen jatkaa edelleen myös työtään YK-hankkeissa. YK:n Hyvän tahdon lähettiläs katsoo, että suomalaisilla ja Suomella olisi runsaasti annettavaa.
"Etenkin maamme neuvolaosaaminen ja naisen asema ovat teemoja, joissa olemme vahvoja."
