Maya-kansan kalenterista oli joku saanut käsityksen, että maailma loppui eilen, perjantaina 21. joulukuuta. Maya-kalenteri ei koskaan moista väittänyt. Itse asiassa mayat olivat kiinnostuneita maailman jatkumisesta, toisin kuin länsimaiset ihmiset, jotka jostakin syystä ovat kiinnostuneita kaiken loppumisesta, totesi tutkija Harri Kettunen Helsingin Sanomissa.
Kyse on mystiikasta, jopa uskonnollisuudesta. Oulun yliopiston aate- ja oppihisto-
rian lehtori Erkki Urpilainen sanoi Kalevassa, että myös pohjoisessa on maailmanloppua odotettu ja siihen varauduttu jo 1930-luvulla. Maaliskuussa 1935 joukko ihmisiä odotti Kiirunassa suurta kristalliarkkia, joka veisi pelastukseen. Kainuussa odotettiin pelastavaa ilmalaivaa 1948. Eri uskonlahkoilla viimeisiä päiviä on ollut lukuisa määrä.
Eivätkä ennustukset tähän lopu. Raamatun Harmageddonin on tulkittu alkavan 2020. Tiedemies Isaac Newtonin päätelmien mukaan aika loppuu 2060. Kovin kummoinen ennustaja ei tarvitse olla tietääkseen varmasti, että maailmanlopun näkijöitä löytyy vielä kosolti lisää.
Länsimaisen ihmisen kiinnostusta maailmanloppua kohtaa voi ainakin osittain selittää huonolla omallatunnolla. Hyvän tiedonvälityksen ja kehittyneen tutkimuksen aikana kenellekään ei voi olla epäselvää, että elintapamme verottavat ympäristöä kestämättömällä vauhdilla. Oikeampaa olisikin ennustaa, ettei maailma lopu, mutta ihminen voi loppua.
Joulun kulutushysterian aikana on hyvä pysähtyä miettimään maya-kansan ennustusta. Jospa meitä ei tapakaan asteroidi tai jokin luonnonmullistus, vaan pysäyttämätön ahneus ja rikastumisen halu? Niissäkin on riittävästi tuhovoimaa.