Yhdysvaltojen ja Kiinan ilmoitukset tuontitullien asettamisesta vievät maailmaa kohti kauppasotaa, uskoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
Yhdysvallat kertoi asettavansa 25 prosentin tuontitulleja kiinalaisille tuotteille. Tullien kohteena olevan tuonnin arvo on 50 miljardia dollaria. Heti presidentti Donald Trumpin ilmoituksen jälkeen Kiina kertoi vastaavansa samalla mitalla.
Kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta arvioi, että puheissa tuontitulleista voi edelleen olla kyse koventuneesta neuvottelutaktiikasta. Joka tapauksessa maailmankaupan tilanne näyttää synkkenevän.
– Näyttää yhä enemmän siltä, että kyse ei ole pelkästä uhkailusta ja uhittelusta, vaan Yhdysvallat on tosissaan valmis toimeenpanemaan kaupan rajoituksia. Joko tässä yritetään vahvistaa Yhdysvaltojen neuvotteluasemaa tai sitten sopua ei ole ollut löytymässäkään, Turtiainen sanoo.
Myös Kangasharju uskoo, että nokittelu tuontitulleilla hidastaa maailmankaupan kasvua.
– On tämä sille tasolle mennyt, että se näkyy tilastoissa vähän ajan päästä.
Kangasharju arvioi, että Trump halusi ennen tullipäätöksiä päästä neuvottelupöytään Pohjois-Korean kanssa. Nyt tapaaminen Kim Jong-unin kanssa on takana ja Yhdysvallat voi edetä kauppapoliittisissa toimissa Kiinaa vastaan.
– Trumpille oli tärkeää päästä historiankirjoihin, Kangasharju sanoo.
EU:n yhtenäisyys on Suomen etu
Suomelle sekä Yhdysvallat että Kiina ovat tärkeitä vientimarkkinoita.
– Olemme riippuvaisia siitä, että molempien taloudet porskuttavat eteenpäin ja kysyntää löytyy. Olemme avoin pieni talous, jonka hyvinvoinnin edellytys on se, että saamme viedä eivätkä kaupan esteet ja protektionismi kasva, Turtiainen kuvailee.
Suomen on mahdollista toimia tilanteessa lähinnä osana Euroopan unionia, Turtiainen arvioi.
– Suomen etu on nyt vahva ja yhtenäinen EU. Tällaisessa poikkeustilanteessa Yhdysvaltojen kanssa on tärkeää, että EU on toimintakykyinen ja jäsenmaat pysyvät yhteisesti sovitussa linjassa. Silloin viesti on mahdollisimman vahva.
Tullipäätökset vetivät pörssit laskuun
Kangasharjun mukaan myös Suomi kärsii, kun Yhdysvallat ja Kiina asettavat toisilleen tulleja.
Suorat vaikutukset Suomelle ovat pienet, koska Suomi käy paljon kauppaa EU-maiden kanssa. Kangasharju kuitenkin huomauttaa, että Kiina ja Yhdysvallat ovat tärkeitä suomalaisten vientiyritysten loppukysynnän kannalta.
– Vaikka Suomi vie paljon Saksaan ja Ruotsiin, niin paljon siitä viennistä lopulta päätyy Yhdysvaltoihin tai Kiinaan, ennen kaikkea Yhdysvaltoihin. Kyllä tämä Suomen vientivetoista kasvua haittaa, Kangasharju sanoo.
Osakekurssit painuivat päivän aikana miinukselle Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Euroopassa. Kangasharjun mukaan nimenomaan "kauppasotauhittelu" oli syynä kurssilaskuun.
Juttua korjattu 16.6. kello 12.37: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että suunniteltujen tullien arvo olisi 50 miljardia dollaria tai yli 40 miljardia euroa. Tämä on kuitenkin niiden tuotteiden tuontiarvo, joihin tullit kohdistuvat.