Gizan tasangolla, reilun kymmenen kilometrin päässä Kairon keskustassa kohoava Kheopsin suuri pyramidi on vaikuttava ilmestys. Vaikuttavuutta lisää se, että samalla tasangolla on kaksi muutakin suurta pyramidia, sfinksi ja joukko muita pienempiä pyramideja ja rakennelmia.
Tasangolla on turistien lisäksi kaupustelijoita, kamelinajajia ja kerjäläisiä. Kaiken humun keskellä monelta vierailijalta jää huomioimatta Kheopsin pyramidin eteläsivulla oleva pieni museorakennus.
Betonista ja puusta tehty moderni, vuonna 1982 yleisölle avattu rakennus on ulkoa päin hieman vaatimattoman näköinen. Sisälle mennessä joukko ovimiehiä opastaa laittamaan kenkien päälle muoviset pussit suojuksiksi.
Rakennus ei paljon lupaa, mutta sisällä on moni leuka loksahtanut silkasta hämmästyksestä. Pääsaliin on koottu faarao Kheopsin 46 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä, lähes täydellisesti säilynyt aurinkolaiva, jolla on ikää 4 600 vuotta.
Laiva olisi tähti missä tahansa museossa, mutta täällä se joutuu kilpailemaan huomiosta pyramidien kanssa. Sen setripuiset osat ovat yhtä vanhoja kuin sen vieressä oleva pyramidi. Faaraon mukana haudattu laiva on todennäköisesti maailman vanhin. Ainakin se on tämän ikäisistä parhaiten säilynyt, sillä sen puuosista yli 95 prosenttia on alkuperäisiä.
Aurinkolaivamuseo on rakennettu samalle paikalle, jossa laiva oli piilossa tuhansia vuosia. Museon alla on 30-metrinen Gizan peruskallioon louhittu kammio, josta egyptiläinen tutkija Kamal el Mallakh löysi laivan toukokuussa 1954.
Laiva on rakennettu yli tuhannesta eri kappaleesta, jotka oli hautaamishetkellä purettu noin 650 eri osaan. Ne oli aseteltu loogiseen järjestykseen useampaan kerrokseen.
Aurinkolaivan kokoaminen palasista vei entisöijiltä yli vuosikymmenen. Esimerkiksi laivan puuosat on sidottu toisiinsa köysillä ilman nauloja.
Aurinkolaivalla on kaksoiskappale, joka löytyi muutamia vuosia ensimmäisen jälkeen samalta pyramidin eteläsivulta.
Tämä laiva on yhä alkuperäisessä sijaintipaikassa, eikä sen päällä olevia painavia kivilaattoja ole koskaan avattu. Laiva jätettiin kammioonsa, koska sen kalliista entisöinnistä ei päästy yksimielisyyteen.
Toisaalta se haluttiin jättää ilmatiiviiseen säilytyspaikkaan, jossa se on ollut jo tuhansia vuosia. Tutkijoita kiinnosti myös Kheopsin aikainen ilma, jota kammiosta on saatavilla.
Jälkikäteen ajatellen päätös on ollut viisas, sillä nykyinen museotila ei ole paras mahdollinen säilytyspaikka.
"Aurinkolaiva on kutistunut puoli metriä puolessa vuosisadassa, ja ilman kosteus tuhoaa sitä jatkuvasti", sanoo egyptologi Sebastian Porceddu Helsingin yliopiston Observatoriosta.
Heinäkuussa egyptiläiset esittelivät ensimmäistä kertaa kuvia toisesta aurinkolaivasta. Laivaa alettiin kuvata, kun todettiin, että sen hautapaikkaan oli päässyt hyönteisiä.
Hyönteisistä on nyt päästy eroon, mutta kuvausten perusteella puuosissa todettiin jonkin verran vesivaurioita. Niiden arvellaan johtuvan toisen laivan löytöpaikalle rakennetusta museosta vuotaneesta vedestä.
Japanilainen tutkimusryhmä kuvasi laivan kauko-ohjauksella. Live-kuva 4 600 vuotta täysin koskemattomana säilyneestä laivasta, tai pikemminkin sen puuosista, on nähtävänä nykyisessä aurinkolaivamuseossa.
Kuvausten perusteella päätetään toisen laivan entisöinnistä. Pyramidien lähelle Gizan kaupunkiin suunnitellaan parhaillaan uutta museota, johon molemmat laivat joskus tulevaisuudessa siirretään.
