Maailman teräksen tuotanto nousee tänä vuonna ensimmäisen kerran yli 1 000 miljoonaan tonniin. Teräksen tuotannon voimakas kasvu johtuu Kiinan lähes käsittämättömän nopeasta teräksen kulutuksen kasvusta, jonka on synnyttänyt yli vuosikymmenen jatkunut vajaan kymmenen prosentin talouskasvu ja 30 prosentin investointiaste.
Teräksen hinta on noussut voimakkaan kulutuksen kasvun ja raaka-aineiden hintojen nousun vauhdittamana. Kiina on imenyt yhä suurempia määriä rautamalmia, koksia, rautaromua ja energiaa teräksen tuotannon kasvattamiseen. Kansainväliset rahdit ovat kallistuneet nopeasti kovan kysynnän vuoksi.
Teräksen tuotanto kasvoi Kansainvälisen rauta- ja teräsinstituutin IISIn keräämien tietojen mukaan viime vuonna yli 60 miljoonaa tonnia. Tuotanto kohosi 964,2 miljoonaan tonniin, kun se vuotta aiemmin oli 902 miljoonaa tonnia.
Kaksi kolmasosaa tuotannon kasvusta tuli maailman suurimmaksi teräksen tuottajaksi ja kuluttajaksi nousseesta Kiinasta. Kiinan teräksen tuotanto kasvoi yli 21 prosenttia edellisvuodesta ja nousi 220,1 miljoonaan tonniin. Hurja tuotannon lisäyskään ei riittänyt kattamaan kovilla kierroksilla käyvän Kiinan kysyntää, vaan maa toi edellisvuosien tapaan runsaasti terästä.
Kiinan teräksen kulutuksen moottorina ovat suuret infrastruktuuri-investoinnit ja rakentaminen. Teräksen tuotannon suuresta absoluuttisesta määrästä huolimatta suhteellinen teräksen kulutus on edelleen tuntuvasti teollisuusmaita alhaisempi. Vuonna 2002 Kiinassa käytettiin IISIn mukaan 163 kiloa terästuotteita henkeä kohti.
EU:n terästuotteiden kulutus oli toissavuonna 356 kiloa, Yhdysvaltojen 369 kiloa ja Japanin 562 kiloa henkeä kohti. Suomen teräksen kulutus oli samaan aikaan 394 kiloa. Viime vuonna Suomessa kulutettiin 2,0 miljoonaa tonnia terästä eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kysyntä ja kapeikot nostivat hintoja
IISIn pääsihteerin Ian Christmasin mukaan Kiinan teräksen kulutus ja tuotanto ovat jatkuvasti ylittäneet teollisuuden arviot. Viime vuonna maailman terästeollisuus kärsi jo kapasiteettirajoitteista, arvioi Christmas IISIn julkaisussa Worldsteel Newsissa.
Teräksen hinnan nousu on Christmasin mukaan tervetullut, jos se palauttaa pitkään heikkoa tulosta tehneen terästeollisuuden kannattavuuden. Koska pääosa hintojen noususta on johtunut raaka-aineiden ja rahtien kallistumisesta, ei se välttämättä riitä parantamaan teollisuuden heikkoja marginaaleja.
"Maailman terästeollisuuden tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä varmasti aika tarkkaan käytössä. Tämä on hyvin poikkeuksellista senkin vuoksi, että aiemmin ei raaka-ainehuolto ole ollut vastaavassa tilanteessa", sanoi johtaja Sirpa Smolsky Metallinjalostajien yhdistyksestä.
Edellinen tähän verrattava hintojen nousu tapahtui 30 vuotta sitten. Silloin syynä oli teräksen kysynnän nopea kasvu, ei raaka-aine- tai logistiikkakapeikot. Smolskyn mukaan "tällaista tilannetta ei markkinoilla ole ollut ennen".
Kiinan kapasiteetti 330 milj. tonniin 2005
Raaka-ainetuotannon ja kuljetusten pullonkaulojen taustalla ovat pitkään jatkuneet alhaiset investoinnit ja suurten teräsmalmin tuottajien suhteellisen pieni määrä. Malmimarkkinoiden kiristyminen kasvatti rautaromun kysyntää Kiinan noustessa suurimmaksi romun tuojaksi. Tuotannon määrän kasvu lisäsi merkittävästi myös koksin kysyntää.
Romun dollarimääräisen markkinahinnan kaksinkertaistuminen tuntui erityisen voimakkaasti Yhdysvaltain markkinoilla. Puolet Yhdysvaltain teräksen tuotannosta tuotetaan valokaariuuneissa, joiden raaka-aineena on rautaromu. Monet masuunituottajatkin lisäsivät romun käyttöä kireiden malmimarkkinoiden vuoksi.
Kiinan teräksen tuotannon kasvu on ollut häkellyttävän nopeaa. Vielä 25 vuotta sitten Kiinan osuus maailman teräksen tuotannosta oli 4 prosenttia, kuin se nyt on lähes neljännes. Tuotannon kasvu jatkuu edelleen nopeana, alkuvuonna 25 prosentin vauhtia.
Kiinan teräksen tuotannon suunniteltu kasvu pienentänee teräksen tuontia ja saattaa synnyttää ylitarjontaa kuumilla markkinoilla. Kansan päivälehden verkkolehden julkaisemien tietojen mukaan rakenteilla on 120 miljoonaa tonnia uutta kapasiteettia. Kiinan tuotantokapasiteetti nousee lehden mukaan vuoden 2005 lopussa 330 miljoonaan tonniin, minkä arvioitiin riittävän kattamaan kulutuksen kasvun vuoteen 2010 asti.
Kiinan rautamalmin tuonnin arvioitiin lehdessä nousseen viime vuonna 150 miljoonaan tonniin. Jos terästeollisuuden kapasiteetin laajennusohjelma toteutuu suunnitellusti, on malmia vuonna 2005 tuotava 200 miljoonaa tonnia lisää, arvioitiin Kansan päivälehdessä.
EU toiseksi suurin teräksen tuottaja
Euroopan unionin on maailman toiseksi suurin teräksen tuottaja. EU:n tuotanto oli vuonna 2002 yhteensä 159 miljoonaa tonnia. Maittain tarkastellen maailman toiseksi suurin teräksen tuottaja oli viime vuonna Japani, jonka tuotanto kasvoi 2,6 prosenttia 110,5 miljoonaan tonniin.
Yhdysvaltain teräksen tuotanto supistui 0,2 prosenttia 91,4 miljoonaan tonniin. Venäjä tuotti 61,3 miljoonaa tonnia terästä ja Etelä-Korea 46,3 miljoonaa tonnia. Kymmenen suuren tuottajamaan listalla ainoa muutos oli Intian nousu 8. suurimmaksi tuottajaksi ohi Brasilian. Intia tuotti 31,8 miljoonaa tonnia ja Brasilia 31,1 miljoonaa tonnia terästä.
Arcelor säilytti viime vuonna asemansa maailman suurimpana teräsyhtiönä. Arcelorin tuotanto nousi Metal Bulletinin mukaan 42,8 miljoonaan tonniin. Toisena Metal Bulletinin listalla oli Nippon Steel, jonka tuotanto nousi 31,8 miljoonaan tonniin ja kolmantena LNM Group 31,8 miljoonalla tonnilla.
LNM:n luvussa ei ole mukana 49-prosenttisesti omistettua Iscoria eikä yhtiön kevään yrityshankintoja Puolassa. LNM on tällä hetkellä lähes tasoissa Arcelorin kansa, sillä Polskie Huty Stalin kaupan jälkeen sen kapasiteetiksi arvioidaan 42 miljoonaa tonnia.
Maailman terästeollisuus on edelleen hyvin hajanainen. Kahden suurimman yhtiön osuus jää selvästi alle 10 prosenttiin koko maailman tuotannosta. Metal Bulletinin mukaan kaikkiaan 110 yhtiön teräksen tuotanto ylitti viime vuonna 2 miljoonaa tonnia.