Maailmantalouden pitkän ajan kasvuvauhti on globalisaation ansiosta kiihtynyt nopeammaksi kuin koskaan aiemmin. Kansainvälisten tutkimuslaitosten mukaan henkeä kohti lasketun maailmantuotteen kasvu on tällä vuosikymmenellä vauhdittunut historiallisen vahvaksi. Talouskasvu on myös laajemmalla pohjalla kuin koskaan. Kasvu vähentää maailman köyhyyttä ja lisää hyvinvointia ennen kokemattomalla vauhdilla.
Kasvua vetävät nopeasti kasvavat nousevat taloudet ja suuret kehitysmaat Kiinan johdolla. Niiden osuus maailmantalouden kasvusta on hallitseva ja kasvaa edelleen nopeasti. Alkuvuosikymmenen aikana ne tuottivat investointipankki Goldman Sachsin mukaan 55 prosenttia maailmantalouden kasvusta ostovoimalla mitattuna.
Maailman henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on Economistin mukaan kasvanut vuodesta 2000 lähtien keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa eli ennätyksellisen nopeasti. Taloushistoria ei tunne toista yhtä voimakasta kasvujaksoa kuin nyt käynnissä oleva uusi globaali "supersykli". Se alkoi 1990 kylmän sodan päätyttyä maailmantalouden kiihtyvän avautumisen ja globalisaation ansiosta.
Henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen kehitys on nyt selvästi nopeampaa kuin teollisuusmaiden sodanjälkeisten kasvun vuosikymmenien aikana 1950-1973. Silloin maailman henkeä kohti laskettu BKT kasvoi keskimäärin 2,9 prosenttia vuodessa. Teollisen vallankumouksen aikana vuosina 1870-1913 maailman BKT henkeä kohti kasvoi keskimäärin vain 1,3 prosenttia vuodessa.
Euroopan unionin komission ekonomistien mukaan globalisaatio tarjoaa EU:lle mahdollisuuden merkittävään kasvuun ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Täysimittainen osallistuminen globalisaatioon voi heinäkuussa julkistetun komission tutkimuksen mukaan kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta lähivuosikymmeninä 8 prosentilla eli 800 miljardilla eurolla vuodessa.
Kiina ja Intia nousevat
talouden mahdeiksi
Globalisaatio muuttaa merkittävästi maailman talouksien voimasuhteita. Kiina ja Intia nousevat maailman suurimpien talouksien joukkoon muutamassa vuosikymmenessä. Maailmantalouden mullistuksen hahmotteli uraa uurtavissa tutkimuksissaan ensimmäisenä taloushistorioitsija Angus Maddison ja OECD. Suuren yleisön tietoisuuteen se nousi Goldman Sachsin "tiiliskiviskenaarion" myötä. Kolme vuotta sitten julkaistussa BRICs-skenaariossa arvioitin Brasilia, Venäjän, Intian ja Kiinan talouden kehitystä vuoteen 2050 asti.
Kehitysmaiden asema maailmantaloudessa vahvistuu sen mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä dramaattisesti. Suuret siirtymätaloudet nousevat bruttokansantuotteen koolla mitattuna vauhdilla maailman suurimpien kansantalouksien joukkoon. Vaurastumisesta huolimatta niiden henkeä kohti laskettu bruttokansantuote jää suhteellisen köyhyyden vuoksi silti tuntuvasti teollisuusmaita pienemmäksi.
Skenaarion viime talvena tehdyssä tarkistuksessa Goldman Sachsin ekonomistit totesivat, että BRIC-maat ovat alkuvuosikymmenen aikana kasvaneet nopeammin kuin skenaariossa arvioitiin. Kiinan bruttokansantuote nousee heidän mukaansa Yhdysvaltain bruttokansantuotetta suuremmaksi vuonna 2040 eli hieman aiemmin arvoitua nopeammin. Intian bruttokansantuote ylittää Japanin bruttokansantuotteen vuonna 2033.
Maailman suurimmat kansantaloudet ovat BRICs-skenaarion mukaan vuonna 2050 Kiina, Yhdysvallat, Intia, Japani, Brasilia, Meksiko, Venäjä, Saksa, Britannia ja Ranska. Goldman Sachsin tutkimuksessa ei ole arvioitu Euroopan unionia yhtenä talousyksikkönä. EU:n bruttokansantuote olisi 2050 maailman toiseksi suurin Kiinan jälkeen. Tällä hetkellä se on maailman suurin.