"En vielä tiedä, keitä kaikkia tapaan", naureskeli ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ennen Intian Mumbaissa eli entisessä Bomabayssa perjantaina käynnistyviä maailman sosiaalifoorumin avajaisia. Turha olisi edes yrittää,sillä kuusipäiväiseen tapahtumaan odotetaan vähintään jopa yli 100 000 globalisaatiokysymyksistä kiinnostunutta kativistia.
Järjestyksessä neljäs maailman sosiaalifoorumi on kansalaisliikkeiden ja -järjestöjen valtaisa voimanäyttötilaisuus. Erilaisia tapahtumia, keskusteluja ja seminaareja on monella tasolla ja monessa paikassa samaan aikaan tuhatmäärin.
Kaikki ministerit ja kansanedustajat ottavat osaa yksityishenkilöinä tai järjestöen edustajina. Foorumi haluaa pitää selvää rajaa hallituksiin ja ulkopuoliseen rahoitukseen.
Neljä vuotta sitten Brasilian Porto Alegressa pidetty ensimmäinen sosiaalifoorumi syntyi, kun kansalaisliikkeiden edustajat halusivat koota voimansa ja näyttää mieltään talouden ja politiikan ylivaltaa vastaan.
Vastustajaksi
keskustelijaksi
Ennen pääasiana oli globalisaation vastustaminen, nyt kritiikin rinnalle on noussut myönteinen vaihtoehtojen kehittely ja vuoropuhelun korostaminen.
Suomi on Tuomiojan mukaan pyrkinyt omaksumaan sillanrakentajan roolin eri toimijoiden välisessä dialogissa. Hänen mukaansa on tärkeää saattaa eri toimijat yhteen, koska kaikilla on globalisaatiossa huoli samoista kysymyksistä. "Viisas hallitus pitää oven auki kansalaisjärjestöjen näkemyksille", Tuomioja huomautti.
Intian kuusipäiväinen kokous on ensimmäinen Brasilian ulkopuolella pidettävä sosiaalifoorumi. Tuomioja pitää sunnuntaina puheen Helsinki-prosessista. Tuomioja on sen johtoryhmän puheeenjohtaja yhdessä Tansanian ulkoministerin kanssa. Helsinki-prosessi on maiden hallitusten yhdessä käynnistämä hanke. Sen tavoitteena on syventää ja uudistaa vuoropuhelua glogalisaatioon osallistuvien ero tahojen kanssa. Tuomiojalla on tapaamisia myös mm. sosiaalisen internationaalin puitteissa.
Näyteikkuna
vaihtoehdoille
Suomesta Mumbain jättikokoukseen on matkannut viitisenkymmentä edustajaa eri kansalaisliikkeistä ja -järjestöistä. Myös ay- ja nuorisoliikkeiden edustajia on paikalla.
Marko Ulvila Ympäristö ja kehitys ry:stä on ollut Intiassa jo lokakuun alusta auttamassa tapahtuman organisoinnissa. Ensin katoksi asetettiin 800 tilaisuutta, mutta nyt niitä on luvassa jopa tuhansia. Suomalaiset ovat mukana parinkymmenen tilaisuuden järjestelyissä.
Kokouspaikan vaihtuminen Brasiliasta Intiaan muuttaa Ulvilan arvion mukaan osanottajajoukkoa jopa 80-prosenttisesti. Nyt tulee paljon edustajia Afrikan ja Aasian maista.
Jouni Nissinen Suomen nuorisoyhteistyön allianssista kertoo olevansa kiinnostunut kuulemaan ennen muuta siitä, mistä eteläisen pallonpuoliskon kansalaisliikkeet keskustelevat. "Tämä on näyteikkuna siitä, mitä maailmanparannusrintamalla on käynnissä", Nissinen toteaa.
Mika Railo Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta (Kepa) hehkuttaa, että Mumbaissa "briljantit mielet kaikkialta maailmasta" kokoontuvat yhteen vaihtamaan näkemyksiä ja pohtimaan ratkaisuja siihen, että globalisaatiokehityksessä huomioitaisiin paremmin tavalliset ihmiset ja ympäristön näkökulma. "Foorumin aikana saa uusia kontakteja, uusia ideoita ja yhteiskumppaneita. Tämä on melkoinen opintomatka", Railo vakuuttaa.
Isossa alkuperäiskansojen seminaarissa puhuu saamelaisnuorten edustajana Heidi Karjalainen. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satu Hassi toimii toisena puheenjohtajana globalisaatiokeskustelussa. Hän on johtaa Vadushaiva Kutumbakum- järjestön Suomen osastoa, joka on toiminut vuoden verran. Suomeksi tämä sanskriitinkielinen nimi tarkoittaa "maailma on perhe." Mumbaissa onkin koolla melkoinen perhe.