Maailmassa on pula ruuasta ja pula uhkaa vain paheta. Elintarvikkeiden tarjonnan ja kysynnän epäsuhta on jo niin voimakasta, että se nosti esimerkiksi viime vuoden lopulla vehnän futuuri- eli ennakkohinnan pilviin. Vuoden vaihteen lähes 250 euron tonnihinnasta hinta on loppukevään aikana sulanut 190 euron tasolle, mutta vielä tälläkin tonnihinnalla se on vuoden takaista 40 euroa selvästi kalliimpaa.
Elintarvikkeiden kysynnän kasvusta noin puolet johtuu kulutuksen kasvusta. Toinen puoli kasvusta johtuu siitä, että kaikkialla maailmassa ihmiset syövät parempaa ja parempaa ruokaa, havainnollistaa johtaja Antti Ollila Maatalouskesko Oy:stä.
Tällä hetkellä syy viljan maailmanmarkkinahinnan laskuun löytyy todella positiivisista satoennusteista. Suomalaisena viljakaupan asiantuntija Ollila, jos kuka, toivoo suotuisaa satokautta. Mutta hän muistuttaa, että "Sään Herra" tapaa monesti oikutella. Ainakin kevät on ollut poikkeuksellisen kuivaa. Se on ollut jopa niin kuivaa, että etelässä on paikkapaikoin jouduttu parsimaan epäonnistuneita kylvöjä.
Varmuuslaareissa
kohta pohja näkyy
Vaikka suomalaisen ruokakaupan hyllyt edelleen notkuvat ruokatavaroista, kaikkialla tilanne ei ole läheskään sama. Argentiina kärkenä jo 17 merkittävää tuottajamaata rajoittavat tullien avulla viljan vientiä. Ollila kertoo.
Ollila ei kummastele eri maissa tehtyjä vientirajoituspäätöksiä, sillä koko maailmassa viljan varmuusvarastot ovat ehtyneet "elleivät nyt ihan vielä kriittiselle niin ainakin huolestuttavan matalalle tasolle".
Vielä vuosituhannen vaihteessa maailman viljavarastot olivat seuraavan satokauden kynnyksellä 585 miljoonan tonnin suuruiset. Tänä vuonna uuden kasvukauden kynnyksellä varastot ovat painuneet 310 miljoonaan tonniin.
Paljoa ei ole todellakaan jäljellä, sillä määrä vastaa ainoastaan 55 päivän viljankulutusta koko maailmassa, Ollila pukee asiantuntijoiden huolen aikarajoiksi.
Viljaa tuupittava
kesken kasvukauden
Ollilan mukaan pohjoisen Suomenkin on syytä tehdä osansa maailman ruokapulan lievittämiseksi.
Maailman ravitsemustilasta ja kasvavan väestön elintason säilymisestä huolehtivan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön, FAO:n suositusten mukaan Suomessakin tulisi tehtävä kaikki voitava satotason kohottamiseksi.
Ollilan mukaan FAO:n tavoitteiden totuttaminen edellyttäisi Suomessa keskimääräisen hehtaarisadon nostamista seuraavina 8 vuoden aikana vuosittain 70 kilolla niin, että nykyinen 3,5 tonnin keskimääräinen viljasato saataisiin nousemaan 4,0 tonniin hehtaarilta.
Vaikka vuotuinen 1,8 prosentin tuotannon lisäys tuntuu tavoitteena äkikseltään suurelta,Ollila arvioi sen hyvinkin realistiseksi. Mutta viljamarkkinoiden muutokset ovat käyneet niin suuriksi ja arvaamattomiksi, että ne edellyttävät herkkyyttä ja reagointia nykyään myös kesken kasvukauden.
Muun maatalouskaupan tavoin K-Maatalouskesko on kehittänyt tähän lääkkeitä. Sadon optimointi lisäravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön osalta on tärkeää ja myös mahdollista, kertoo tuotepäällikkö Juha Siltovuori.
Hänen mukaansa K-maatalouden yli 40. viljelyohjelma-kioskilla varaudutaan tekemään jopa 1 500 analyysiä sen selvittämiseksi tarvitaanko sadon optimoimiseksi mahdollisesti lisäravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön lisäämistä kasvukauden aikana.