Oulu
Kitupiikkien kitupiikki, Roope Ankka, on tahkonnut rahaa tekijöilleen omana lehtenään Suomessa neljännesvuosisadan. Tosin Yhdysvalloissa oman nimikkolehtensä alun perin kertakäyttöhahmoksi tarkoitettu Uncle Scrooge sai jo maaliskuussa 1952.
Kerran kuussa ilmestyvä lehti on 64 800 kappaleen levikillään Suomen toiseksi suurin sarjakuvalehti heti Aku Ankan jälkeen.
Mikä tuossa äreässä miljonäärissä meitä uutteriksi ja vaatimattomiksi mutta joskus kademielisiksikin luonnehdittuja suomalaisia kiehtoo? "Rikkaus sinänsä, ja se suunnattoman suuri rahasäiliö", arvioi lehden suomalainen päätoimittaja Riku Perälä.
Roopen intohimo on kylmä käteinen, eivät suinkaan ankkakaunottaret - ellei oteta huomioon pientä romanssinhairahdusta Kultu Kimallukseen Klondiken kultarynnäkön aikoihin.
Normaalijärkisen käsityskyvyn ylittävä omaisuus - neljän vuoden takaisten tietojen mukaan 9 kvadriljoonaa 4,5 zantiljoonaa markkaa ja 20 penniä, luotettavaa euromääräisestä arviota omaisuudesta ei vielä ole - on luotu Roopen omalla neuvokkuudella ja yritteliäisyydellä. Tosin laillisuuden rajoillakin on joskus saatettu käväistä, Perälä epäilee.
Lisäksi Roope läikähdyttää lukijoidensa mieliä sentimentaalisuudellaan. Rahasäiliöön kootut kolikkovuoret ovat Roopelle pikemminkin muistoja nuoruuden seikkailuista kuin varsinaista omaisuutta. "Johan moinen rahojen säilöminen olisi sijoitusmielessäkin kannattamatonta."
Roope taaplaa tyylillään
"Kukin taaplaa luonteensa mukaan", arvioi pitkän linjan sijoittaja ja pörssistrateginen neuvonantaja Seppo Saario Roopen rahantekokykyä. "Mutta eihän kukaan ole kuullut koskaan, että kenestäkään olisi tullut miljonääriä pitämällä rahansa käteisenä tai pankissa - paitsi Roope Ankasta."
Saario muistuttaa, että pitkällä aikavälillä pörssiosakkeet ovat tuottaneet huikeasti enemmän kuin käteinen raha tai inflaation nakerrettavina olevat pankkitalletukset. Pitäisi vain sitten löytää sellainen sijoituskohde, johon voi luottaa. "Iso riski ja isot tuotot kulkevat käsi kädessä", Saario tietää.
"Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat kallistuneet suhteessa muihin sijoitusmuotoihin, mutta entäpä, jos on sijoittanut firmaan, joka tekee konkurssin?" pohdiskelee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen. "Siinähän menettää helposti kaiken eli riskit ovat suuremmat kuin sijoittamalla maahan, metsään tai asuntoihin. Tai saahan pankeistakin nykyään vaikka minkälaisia sijoitusvaihtoehtoja."
Parkkisen mukaan Roopen kannattaisi muistaa, että maailmassa on tällä haavaa vain kolme valuuttaa, joissa kannattaa pitää rahansa: Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja euro.
"Jos on kerännyt rahaa niinkin paljon kuin Roope eikä enää pysty ymmärtämään sen arvoa, mitä sitä enää lisäämään?" heittää omaisuudenhoitaja Hannu Angervuo Fides Asset Managementista. "Jos katsoo Suomen, Euroopan tai maailman markkinoita viimeisten 25 vuoden aikana, aika huonoja sijoitusvaihtoehtoja löytyy useita."
"On sanottu, ettei rikkaus tuo onnea, mutta jos Roope on onnellinen rahassa kylpiessään, kylpeköön rauhassa. Kannattaa tosin muistaa, että kolikoista voi saada nikkelialtistuman eikä paperirahakaan ole aivan puhdasta", Angervuo lisää.
Bisneksiä, bisneksiä
Pelkkää rahassa piehtarointia ei Roopenkaan elämä ole. Kansainvälisten bisneksiensä ohella Roopelta liikenee aikaa myös pienimuotoiseen rahantekoon.
Roopella on esimerkiksi lista rikastumisvinkeistä, joista kuka tahansa voi ottaa opikseen: apinanruokajalostamo, ilmaisaterioiden tähteiden myynti, kaatopaikkajätteiden lajittelu ja uusiokäyttö, kananpoikien hautominen sängyssä, Kölninveden myynti Venäjän tsaarin tallirengeille, lumiketjujen myynti Egyptissä, naavankeräämö, reikien myynti sveitsiläisjuustoihin, ruohonleikureiden vienti Saharaan sekä onnenrahatehdas.
"Jokainen lantti on kotiinpäin", päätoimittaja Perälä kommentoi.
Mutta jäikö Roopen maineeseen tahra Kansallis-Osake-Pankin kaatumisesta? KOP:lllahan oli takavuosina säästölipas, jossa Roope istui rahakirstun päällä. "Ei jäänyt", Perälä uskoo. "Roopehan yhä sen kun porskuttaa, ja itse lipas on tietääkseni suosittu keräilyesine."
