Se on tehty puusta ja metallista, siinä on yhdeksän osaa ja se painaa reilut neljä kiloa. Lapsikin jaksaa kantaa sitä, ja monet lapset kantavatkin. Joissain osissa Afrikkaa sen saa ostettua helpommin kuin leivän, eikä se siellä halvimmillaan maksakaan kuin parikymmentä euroa.
Kun jossain päin maailmaa soditaan, sitä heilutellaan uutiskuvissa. Sillä on tapettu lukematon määrä ihmisiä.
Se on maailman eniten valmistettu ja käytetty rynnäkkökivääri, AK-47 Kalashnikov.
Vuonna 1941 saksalaisten haavoittamana puna-armeijan sotasairaalan vuoteessa uudenlaista asetta hahmotellut Mihail Kalashnikov tuskin arvasi, että 65 vuotta myöhemmin hänen luomustaan liikkuu maailmalla yli 70 miljoonaa kappaletta.
Nyt AK-47 - venäläisittäin Avtomat Kalashnikova, vuosimalli 1947 - on iso ongelma. AK-47 ja sen myöhemmät parannellut versiot ovat kansainvälisen laittoman ja laillisen asekaupan perustavaraa. Niitä myydään ja salakuljetetaan armeijoille, kapinallisryhmille, rikollisille ja terroristijärjestöille eri puolilla maailmaa.
Ase on suosittu, koska se on yksinkertainen, halpa ja toimii yhtä hyvin aavikolla, viidakossa, mudassa kuin pakkasessakin.
AK-47 -kivääri kuuluu niin sanottuihin pienaseisiin, joita on nimitetty todellisiksi arjen joukkotuhoaseiksi. YK:n arvion mukaan pienaseilla surmataan jopa 1 000 ihmistä joka päivä.
Pelkästään Kalashnikoveja valmistetaan enemmän tai vähemmän valvotusti useissa maissa. Tämä takaa, että AK-rynnäkkökiväärit nakuttavat kuolemaa maailman konfliktialueilla vielä 20 vuoden päästäkin, arvioivat Amnesty International, Oxfam ja Kansainvälinen kansalaisjärjestöjen verkosto IANSA.
Pienaseiden vastustajien selonteon mukaan Kalashnikov-kivääreitä käytetään "joukkomurhien, ruumiinvamman tuottamisten, raiskausten ja kidutusten sekä väkivaltarikosten yhteydessä niinkin erilaisissa maissa kuin Afganistanissa, Britanniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Irakissa, Meksikossa, Sierra Leonessa, Yhdysvalloissa ja Jemenissä".
Kalashnikovien leviämisestä on huolestunut myös Mihail Kalashnikov itse. Hän antoi maanantaina tukensa asekaupan valvonnan tiukentamista ajavalle Control Arms-kampanjalle YK:n kaksiviikkoisen pienasekokouksen avajaispäivänä.
"Kun näen televisiossa AK-sarjan aseita rikollisten käsissä, kysyn itseltäni, miten nuo ihmiset saivat ne käsiinsä", kenraalina eläkkeelle jäänyt Kalashnikov sanoi.
Hänen mielestään aseiden suunnittelijat eivät ole vastuussa siitä, mihin kiväärit päätyvät, vaan hallitusten pitäisi valvoa aseiden tuotantoa ja vientiä.
Laiton asekauppa muodostaa arviolta jopa neljänneksen koko maailman asekaupan arvosta.
YK on pyrkinyt hillitsemään pienaseiden leviämistä vuonna 2001 hyväksytyllä toimintaohjelmalla. Ohjelman heikkous on, ettei se toistaiseksi sisällä sanktioita niitä valtioita vastaan, jotka katsovat asekauppaa läpi sormien.
New Yorkissa maanantaina aloitetun seurantakokouksen tavoitteena on, että jäsenvaltiot kehittäisivät toimintaohjelmaa edelleen. Pienaseiden vastustajat haluavat YK:n neuvottelevan uuden sopimuksen, joka rajoittaisi pienaseilla tehtävää tuottoisaa kauppaa.
Yhdysvallat ei kuitenkaan ole innostunut laajentamaan viisi vuotta sitten hyväksyttyä ohjelmaa, maan YK-suurlähettiläs John Bolton ilmoitti.
Yhdysvaltain kansallinen kivääriyhdistys NRA pelkää, että aserajoitusten tiukentaminen johtaisi ennen pitkää kevyiden aseiden yksityisomistuksen kieltämiseen.
YK:n kokoukseen odotetaan yli kahta tuhatta valtuuskuntien jäsentä. Yli 200 kansalaisjärjestöä on myös ilmoittanut osallistuvansa kokoukseen. Suomi pitää EU:n puheenjohtajakauden alettua heinäkuun alussa unionin puheenvuorot kokouksessa.