Kolumni

Maail­man en­sim­mäi­nen vihreä sai­raa­la

Pikkukatu molekylaarilääketieteen laitoksen ja hallintorakennuksen välissä johtaa sisäänkäynnille, jonka taakse on pinottu lähiön verran sinisiä työmaakoppeja.

Pikkukatu molekylaarilääketieteen laitoksen ja hallintorakennuksen välissä johtaa sisäänkäynnille, jonka taakse on pinottu lähiön verran sinisiä työmaakoppeja. Vihreä banderolli julistaa: ”Tässä tehdään tulevaisuuden sairaalaa”.

Tukholman Karolinska on käsite, joka tunnetaan tutkijoistaan ja nobelisteistaan. 2016 lähtien Karoliininen yliopisto-sairaala ottaa vastaan ensimmäiset potilaat tuliterässä terveydenhoitoympäristössä, jonka nimi on New Karolinska Solna (NKS). Ensiksi valmistuvaan taloon sijoittunee naisten ja lasten osastoja.

Suunnittelijat ovat vierailleet 20 sairaalassa tehdäkseen kaiken oikein potilaan näkökulmasta. Luvassa on lyhyiden reittien kokonaisuus sairaaloille ominaisen käytäväkaaoksen sijaan. Katon helikopterikentiltäkin on nopea yhteys ensiapuun.

Tilat ovat muunneltavissa ja runsaat 600 potilashuonetta on suunniteltu tartuntasyistä vain yhdelle hengelle. Tavoitteena on puolittaa potilaiden viipyminen 2–3 päivään.

Uusi Karoliininen yliopistosairaala on Ruotsin ensimmäinen elinkaarimallia toteuttava kohde ja samalla maailman suurin elinkaarihanke. Siitä on määrä tehdä elinkaarimallin lippulaiva koko maailmassa.

Eivät superlatiivit tähän lopu. 330 000 neliön kokonaisuudesta tulee maailman ensimmäinen vihreä sairaala. Tavoitteena ovat niin energia- ja ympäristösuunnittelun johtajuus (LEED) kuin Ruotsin ympäristörakennusmerkkikin.

Sairaalan energiatarpeen ennakoidaan putoavan ainakin 40 prosenttia. Kulutuksesta 65 prosenttia saadaan uusiutuvista energioista.

”Tämä on unelmahanke”, huokaa ympäristöjohtaja Maria Nordberg Skanskalta.

Työmaalla touhuaa peräti 1 800 ihmistä 30 maasta, jotka kaikki on pitänyt motivoida mukaan. Paikat ovat siistit, kaikki jäte kierrätetään. Kivet murskataan ja betoni valmistetaan työmaalla. Jälkimmäinen säästää 20 000 kuorma-autolastia pakokaasuineen.

Dokumentointiin panostetaan kuin ydinvoimalassa. Jokaisen nippelin, hanan, venttiilin ja lattiamuovin on täytettävä ympäristövaatimukset. Ongelmallisimpia ovatkin asennustarvikkeet. PVC-muovi on pannassa, samoin lyijy. Jos tuottaja ei jousta, tarvikkeet hankitaan muualta.

Kylpyhuoneet tulevat valmiina moduleina, teräsovet Suomesta. Ikkunankarmit ovat ympäristösertifioitua puuta. Hygieniavaatimus asettaa omat rajoituksensa materiaaleille.

1,6 miljardin euron suurhankkeen rahoittavat kahdeksan pankkia Euroopan investointipankista alkaen. Hintaan sisältyvät ylläpitopalvelut 25 vuoden ajan, 2040 saakka.

Tottakai tässä on riskejä meille, tunnustetaan Skanskalta. Se teki ainoana tarjouksen maapäiville, joka vastaa sairaanhoidosta. Hinnasta neuvoteltiin ja koska PPP (Public Private Partnership) on osapuolille uutta, yhteishankkeeseen pyydettiin mukaan britit, elinkaarimallin ekspertit.

Elinkaarimalli antaa talouskurimuksessa painiskeleville kunnille ja kaupungeille mahdollisuuden jakaa hankintakustannuksia ja vastuita pitemmälle aikavälille. Oulussa elinkaarimallia toteutetaan muun muassa Kastellin koulussa sekä uudessa Hiukkavaaran kaupunginosassa.

Läpikotaisin vihreä rakentaminen vaatii tavallistakin enemmän asennetta ja yhteistä suunnittelua. Oulussa rakentaja ja rakennuttaja pahoittelevat jälkikäteen sivusta sitä, etteivät arkkitehtien pyhät piirustukset sallineet koulun valaistuksen muuttamista säästeliäämmäksi.

Mahdollisuuksia tulee. Oulun yliopistollinen sairaala on aikeissa saneerata ja rakentaa uutta 500 miljoonalla. Suomen rakennuslakien määräyksiäkin kehutaan Ruotsia yksityiskohtaisemmiksi eli tilaajan on helpompi kirjata ympäristönäkökohtia.