Maailmassa on arviolta 4,3 miljoonaa hoitajaa vähemmän kuin mitä tarvittaisiin, arvioi Maailman terveysjärjestö WHO. Työvoimapulan seurauksena koulutettuja hoitajia rekrytoidaan ympäri maailman, useimmiten kehitysmaita rikkaampiin maihin.
Julkisten alojen ammattiliittojen kansainvälinen kattojärjestö PSI lobbaa siksi sen puolesta, että kaikki maat hyväksyisivät WHO:n kaavailemat suuntaviivat sille, miten terveydenhuollon työntekijöitä värvätään ja kohdellaan.
Järjestön koordinaattori Genevieve Gencianos korosti kuitenkin, että paras ratkaisu pulaan olisi parantaa hoitajien palkkoja ja oloja kaikkialla maailmassa, ettei ihmisten ole pakko lähteä elannon perässä ulkomaille. Gencianos puhui Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU:n seminaarissa, joka käsitteli työvoiman eettistä rekrytointia.
Filippiineistä on kehkeytynyt maailman suurin sairaanhoitajien vientimaa ja toiseksi suurin lääkärien viejä. Vuosittain ulkomaille lähtee noin 15 000 hoitajaa. Mutta lähtöjen sosiaalinen hinta on kallis, sanoi Filippiinien julkisen alan ammattiliittojen pääsihteeri Annie Enriquez-Geron.
Lääkärit opiskelevat hoitajiksi
Siirtolaisuus merkitsee perheiden hajoamista, terveydenhoidossa puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta sekä vaikeuksia ylläpitää terveydenhoidon tasoa.
Jopa lääkärien kannattaa kouluttautua uudelleen hoitajiksi, sillä kotimaassa ansiot jäävät murto-osaan siitä mitä muualla voi ansaita. Hoitajien kouluttamisesta on kehittynyt räjähdysmäisesti kasvava ala, mutta koulutuksen taso on alhainen.
"Tämä on seurausta sairaasta budjetista", Geron sanoi ja totesi, että julkisen terveydenhoidon rahoitus on kooltaan noin neljäsosa Filippiinien puolustusbudjetista.
Suomi on kohdemaana toistaiseksi pieni ja maahan on välitetty vasta kourallinen filippiiniläisiä ja kiinalaisia hoitajia. Pioneerina on toiminut Opteam, joka toi ensimmäisenä maahan seitsemän filippiiniläistä hoitajaa.
Geron sanoi luottavansa siihen, että Suomessa kohtelu on asiallista ja että tulijat saavat tasa-arvoisen kohtelun.
"Suomi on maa, jossa kunnioitus ihmisoikeuksia kohtaan on osa kulttuuria ja keskeinen arvo."
Suomalaiset ammattiliitot ovat myös kiinnostuneet maahan tulevista hoitajista ja pyrkivät siihen, että tulijat saavat kielikoulutusta ja tietoa suomalaisesta työelämästä.
Suomi on hyötynyt
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) uskoi, että oikein hoidettuna muutosta työn perässä on hyötyä sekä vastaanottavalle että lähettävälle maalle. Hän muistutti, että Suomi on ollut aivan äskettäin myös merkittävä maahanmuuton vientimaa. Suomesta lähdettiin viime vuosisadan alussa sankoin joukoin Amerikkaan, 60- ja 70-luvulla Ruotsiin.
Paluumuutto on tuonut takaisin uusia ideoita ja yritteliäisyyttä. Thors arveli, että Pohjanmaan vireä pienyrittäjyys on osin perua kotiin palanneilta amerikankävijöiltä.