Maail­mal­la pä­te­vöi­ty­neet pa­laa­vat

Yhtä aikaa kun neli- ja viisikymppiset jättävät vapaaehtoisesti eduskunnan, tekee paluuta Arkadianmäelle joukko nimekkäitä konkareita. Mainetta maailmalla tai muualla niittäneet varttuneet ex-poliitikot uskovat, että vuodet muualla kuin kansallisen politiikanteon keskiössä ovat tuonut uutta tietoa ja ymmärrystä, jota he voivat levittää edustajana kaikelle kansalle.

Presidentinvaalikampanjassa tuntumaa kotimaan politiikkaan ottanut Sauli Niinistö koettaa onneaan nyt maaliskuun eduskuntavaaleissa. Lähes päivälleen vuosi sitten Niinistö teki presidentinvaalikampanjaansa Oulussa.
Presidentinvaalikampanjassa tuntumaa kotimaan politiikkaan ottanut Sauli Niinistö koettaa onneaan nyt maaliskuun eduskuntavaaleissa. Lähes päivälleen vuosi sitten Niinistö teki presidentinvaalikampanjaansa Oulussa.

Yhtä aikaa kun neli- ja viisikymppiset jättävät vapaaehtoisesti eduskunnan, tekee paluuta Arkadianmäelle joukko nimekkäitä konkareita. Mainetta maailmalla tai muualla niittäneet varttuneet ex-poliitikot uskovat, että vuodet muualla kuin kansallisen politiikanteon keskiössä ovat tuonut uutta tietoa ja ymmärrystä, jota he voivat levittää edustajana kaikelle kansalle.

Muualla oli hyvä, mutta aikansa kutakin: kotimaan politiikka vetää kummasti puoleensa.

Nyt mukaan ovat lähdössä ainakin Jacob Söderman (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Claes Andersson (vas.), Sauli Niinistö (kok.) ja Pertti Salolainen (kok.), joka ilmoittautui ehdokkaaksi perjantaina.



Ennen mielipide
sanottiin suoraan


Jacob Söderman, joka siirtyi eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä Euroopan ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi yksitoista vuotta sitten, mielii nyt SDP:n kansanedustajaksi.

Söderman istui demaririvistössä vuodesta 1973 lähtien yksitoista vuotta ja toimi myös ministerinä kahteen otteeseen. Eduskunta jäi häneltä Uudenmaan maaherruuden vuoksi.

Vuosien saatossa asiat ovat muuttuneet eduskunnassakin. Suomi-Chile Seuran nykyisin presidenttinä istuvan Tarja Halosen ja Yleisradion pääjohtajana tutuksi tulleen Eino S. Revon kanssa perustanut Söderman ajattelee, että 70-luvulla ajettiin asioita voimakkaammin ja otettiin selkeämmin kantaa kuin nyt.



Euroopan ensimmäinen
vihreä ministeri


Pekka Haavisto on viipynyt maailmalla kahdeksan vuotta. Pitkän tauon jälkeen vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi lähtenyt Haavisto oli kuusi vuotta YK-tehtävissä Afganistanissa, Kosovossa, Palestiinassa, Irakissa ja Liberiassa, ja viime vuoden heinäkuusta lähtien EU:n erityisedustajana Darfurin rauhanneuvotteluissa.

Vaikka Haavisto tippui eduskunnasta vuoden 1995 vaaleissa, nostettiin hänet ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi. Kahdeksan vuotta eduskunnassa oli vakuuttanut puoluetoverit. Haavistosta tuli Euroopan ensimmäinen vihreä ministeri. Vihreää liittoa perustamassa ollut Haavisto oli puoluejohtajana 1993-95.

Tulevaa katsellessaan Haavisto pitää vaalien jälkeisessä tilanteessa vaarana sitä, että ydinvoimaa kannattavat puolueet, joiksi hän mainitsee kaikki kolme suurta, työntävät vihreät oppositioon. "Mutta oppositioon ei kannata aktiivisesti pyrkiä, sinne saattaa kyllä joutua", Haavisto sanoo.



Into olla mukana kasvoi
10 vuoden tauon aikana


Vasemmistoliiton Claes Andersson haluaa mukaan päivän politiikkaan kymmenen vuoden tauon jälkeen. Julkisuudessa hän on ollut politiikan keskiöstä luopuessaankin. Hän on tullut tutuksi muun muassa Ylen tv1:n Jälkiviisaat-ohjelmassa, jossa hän perjantaiaamuisin on ottanut kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin.

Suomenruotsalainen kirjailija, muusikko, ja psykiatrian erikoislääkäri pääsi yllätyksekseen ja "järkytyksekseen" eduskuntaan vuonna 1987. Hän oli myös vasemmistoliiton puheenjohtaja 1990-1998 ja siinä välissä vielä puolueensa presidenttiehdokas. Andersson sai kulttuuriministerin pestin vuonna 1995.

Nyt Andersson sanoo olevansa intoa täynnä ja hyvässä kunnossa. Terveydelliset syyt vaikuttivat hänen vetäytymiseensä päivän politiikasta pitkän kauden jälkeen, mutta sydänleikkaukset palauttivat kunnon kohdallaan.



Niinistö piti taukoa vain
muutaman vuoden


Presidentinvaalikampanjastaan vauhtia kotimaan politiikkaan palaamiseen saanut Sauli Niinistön rooli on kokoomuksessa erikoinen ja kiusallinenkin puheenjohtaja Jyrki Kataisen kannalta. Etua ei voi väheksyä: ääniä odotetaan myös muilta kuin kokoomuskannattajilta.

Pankkiirikuviot Luxemburgissa eivät enää elähdyttäneet Niinistöä, vaan hän päätti jahkaamisen jälkeen pyrkiä eduskuntaan. Myös Niinistö on moninkertainen ministeri, ja hän johti kokoomusta vuodet seitsemän vuotta vuoteen 2001 saakka. Hän piti taukoa muita palaajia lyhyemmän aikaa. Hän lähti Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi valtiovarainministerikauden jälkeen vuonna 2003.

Toinen kokoomuslainen palaaja, Pertti Salolainen, 66, sanoo, että kaikki voimat tarvitaan avuksi, jotta kokoomus pystyy nousemaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vielä joulukuun puolivälissä hän kiisti aikeensa palata vaikuttamaan eduskuntaan.

Yhtäjaksoisesti 26 vuotta eduskunnassa istunut Salolainen on kokoomuksen entinen puheenjohtaja ja hän on ollut muun muassa ulkomaankauppaministerinä ja Suomen suurlähettiläänä Lontoossa.

Ilmoita asiavirheestä