Oikeusistunnon kuvaaminen laajasti tai kokonaisuudessaan on Suomessa harvinaista, eikä sitä koskevaa lainsäädäntöä olla juuri nyt muuttamassa.
Kuvaaminen on tyypillisesti sallittu ennen asian käsittelyn alkua tai tuomioistuimen ratkaisua julistettaessa, ja luvan tähän myöntää istunnon puheenjohtaja.
– Oikeudenkäynnin julkisuuslaki on vuodelta 2007, jolloin lakiin otettiin pykälä suullisen käsittelyn taltioinnista. Tiedossani ei ole muutoshankkeita siihen liittyen, kertoo lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen oikeusministeriön rikos- ja prosessioikeuden yksiköstä.
Asia nousi julkiseen keskusteluun keskiviikkona, kun kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta syytettynä oleva perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen pyysi Oulun käräjäoikeudelta lupaa kuvata ja tallentaa oma oikeudenkäyntinsä. Hän julkaisi sen Facebook-sivuillaan.
Tuttu asia käräjäoikeuksille
Viime vuosilta tunnetaan myös tapauksia, joissa oikeudenkäyntejä on kuvattu salaa - älypuhelimillahan moinen ei ole järin vaikeaa puuhaa.
Asia on Suomen käräjäoikeuksille sinänsä tuttu.
– Ainahan me siitä keskustelemme tuomarien keskuudessa, kertoo laamanni Tapani Koppinen Keski-Suomen käräjäoikeudesta.
Viimeksi, kun asia tuli Keski-Suomessa esille, Koppisen mukaan päädyttiin juuri normaaliratkaisuun, eli kuvaaminen oli sallittua oikeudenkäynnin alussa, mutta ei enää varsinaisen oikeuskäsittelyn aikana.
– Meillä on puhuttu paljon siitäkin, että periaatteessa todistajien pitäisi olla aina poissa oikeussalista, kun häntä ei kuulla. Todistaja kutsutaan siis paikalle vasta kuultaessa. Medioiden toiminta alkaa nykyään olla sellaista, että varsinkin jos on monipäiväinen pääkäsittely, todistajat voivat lukea medioista, mitä oikeudenkäynnissä on sanottu. Ajatus menettää merkityksensä.
Koppinen uskoo keskustelun asiasta jatkuvan.
– Kun maailma menee eteenpäin, niin vanhat kuviot romuttuvat.
"Oikeudenkäynneissä pitäisi keskittyä itse asiaan"
Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi muistelee, että ainakin entisen pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) oikeudenkäyntiä kuvattiin laajemmin.
– Nyt esimerkiksi Asema-aukion tapauksessa kuvausta ei sallittu edes istunnon alussa, johtuen asian laadusta, Nurmi kertoo.
Itse hän ei pidä oikeudenkäynnin taltiointia sellaisenaan perusteltuna tai tarpeellisena.
– Se avaa ovia, joita en välttämättä haluaisi avata. Tarkoitan esimerkiksi sitä, että oikeudenkäynneissä pitäisi keskittyä itse asiaan eikä esimerkiksi ryhdyttäisi esiintymään yleisölle tai julkisuudelle.
Pohjanmaan käräjäoikeuden johtava laamanni Daniel Allén ilmaisee saman asian hieman toisin:
– Kuvaaminen voi häiritä todistajan kertomusta, sillä emme ole tottuneet siihen, että esiinnymme kuvissa, Allén havainnollistaa.
Hänen mukaansa koskaan ei voida sulkea pois sitä, että todistaja ei saisi tietää mitä oikeudessa on keskusteltu.
– Kun todistaja tulee ulos salista, hän voi keskustella seuraavan todistajan kanssa. Ja hovioikeuskäsittelyssä todistajat puhuvat uudelleen, vaikka voivat tietää aikaisemmista oikeuskäsittelyistä vaikka mitä.
Allénin mukaan oikeusistuntojen laajempi kuvaaminen voisi olla perusteltua, jos kyseessä olisi esimerkiksi suurta julkisuutta herättänyt tai julkisuuden henkilöön kohdistuva tapaus.
– Jos ajatellaan pitkälle tulevaisuuteen, niin media on nykypäivän tori, ja aiemminhan oikeudenkäynnit pidettiin juuri toreilla. En ymmärrä, miksi olemme niin kovasti koko ajan julkisuutta vastaan, sillä meidän pitäisi tottua maailmaan, jota kohti olemme kuitenkin menossa.
"Lainsäädäntö jäljessä"
Lapin käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi toivoisi, että lainsäädäntö ottaisi tarkemmin kantaa asiaan.
– Tässä digitalisoituvassa maailmassa lainsäädäntö on vähän jäljessä.
Kiviniemen mukaan ongelmallista on, että vaikka nykyinen lainsäädäntö salliikin kuvaamisen vain puheenjohtajan luvalla, luvattoman tallentamisen seuraukset ovat epäselvät.
– Siitä ei ole seuraamuksia, ja se [salakuvaaminen] on nykyään kovin helppoa, Kiviniemi perustelee.
– Sinänsä suhtaudun myönteisesti julkisuuteen, mutta ymmärrän sitä Ruotsin kantaa, että kuvaaminen ei ole sallittua istuntojen aikana.
Viimeksi lokakuussa Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela toivoi lainsäädännön tarkentamista. Tuolloin maahanmuuttovastainen aktivisti Junes Lokka kuvasi salaa Oulussa käytyä insestioikeudenkäyntiä ja julkisti luvatta tekemänsä tallenteet netissä.
– Lainsäädännössä ei ole selviä säännöksiä, joilla olisi varauduttu tällaiseen, eli oikeustila seuraamusten suhteen on epäselvä, Savela totesi Lännen Median haastattelussa.