Tieteen ja teknologian kehitys on nostanut elintasoamme paljon viimeisen sadan vuoden aikana. Elintason nousu näkyy esimerkiksi lapsikuolleisuuden vähentymisenä, koulutustason parantumisena ja kulutuksen kasvuna. Elämme pidempään, terveemmin ja työmme on fyysisesti kevyempää.
Suomi on ollut selkeä voittaja tässä kehityksessä. Maamme kasvuvauhti oli 1900-luvulla yksi maailman korkeimmista. Käytännössä olemme saaneet kiitettävästi kiinni muita länsimaita. Tämän päivän Suomi on hyvin erilainen ja paljon vauraampi kuin maamme itsenäistymisvuonna 1917.
Nykyisin puhumme paljon suuresta nopeudesta, jolla maailma ympärillämme muuttuu. Tällä viitataan erityisesti teknologiseen kehitykseen. Paljon kehitystä tapahtuukin, mutta tilastojen viesti on tyystin toisenlainen. Muutosvauhti on hitainta sukupolveen, jos muutos ja teknologian kehitys kiteytetään tuottavuuden kasvuun. Työn tuottavuuden kasvu on hidasta käytännössä kaikissa länsimaissa.
Ongelma ei siis ole pelkästään Suomen.
Ekonomisteilla on ollut suuria vaikeuksia keksiä syitä siihen, miksi tuottavuuden kasvu on nyt hidasta. Suomessa syitä voidaan löytää historiasta, koska on paljon helpompi kasvaa, kun lähtee alhaiselta lähtötasolta. Nyt kun olemme saaneet muita länsimaita kiinni, jatkuva nopea tuottavuuden kasvu vaikeutuu.
Muiden maiden kiinni saamisen aikana tapahtui yhteiskunnassa suuria muutoksia. Sotien jälkeen maamme on kaupungistunut, maatalouden tuottavuus on moninkertaistunut ja samalla ihmiset ovat siirtyneet suurin joukoin pois maa- ja metsätaloudesta.
Suomesta tuli 1960- ja 1970-luvuilla yhteiskunta, joka kouluttaa kaikki kansalaisensa. Muutos koulutetuksi kansaksi tapahtui käytännössä runsaassa vuosikymmenessä, mikä on todennäköisesti tärkein tuottavuutta parantanut yksittäinen askel. Investoimme myös voimakkaasti tehtaisiin ja laitteisiin. Nämä hyppäykset olivat niin suuria ja perustavanlaatuisia, että niiden toistaminen on vaikeaa.
Kansainvälisesti tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiselle on ollut vaikeampaa löytää syitä. Selitystä on etsitty muun muassa siitä, että yritysten välinen kilpailu ja uusien yritysten perustaminen on vähentynyt sekä alhaisesta investointitasosta tai vaikkapa vanhenevasta väestöstä, joka tekee yhteiskunnista konservatiivisia.
Yksi ilmeinen mahdollisuus on, että uusimmat keksinnöt eivät ole tarpeeksi isoja. Tuoreimmissa innovaatioissa voidaan miettiä myös aitoa vaikutusta tuottavuuteen.
Parantaako kännykästä katsottava Facebook tai Twitter aidosti työn tuottavuutta? Joka tapauksessa esimerkiksi Facebook on paljon pienempi sovellus kuin internetin keksiminen. Monet varsinkin vapaa-aikaan ja mediaan liittyvät uudet välineet ja sovellukset tuntuvat arjen ajankäytön kannalta isoilta, mutta jäävät todellisuudessa aikaisempien keksintöjen varjoon.
Kuluttajien kannalta viime aikojen uudet keksinnöt ovat liittyneet tietokoneisiin ja puhelimiin, mutta suurin osa muusta kulutuksesta perustuu vanhoihin innovaatioihin. Arjen työnteon välineitä ovat henkilökohtainen tietokone, sähköposti ja toimisto-ohjelmistot. IBM esitteli henkilökohtaisen tietokoneen jo vuonna 1981.
Suosituin toimisto-ohjelmistopaketti, joka sisältää Microsoftin tekstienkäsittely- ja laskentaohjelman, on tuotu markkinoille vajaat 20 vuotta sitten. Jokapäiväiset työvälineemme eivät enää ole kovin uusia.
Toivottavasti uusien asioiden keksiminen ja soveltaminen vilkastuu, koska tämä on elintasomme nousun edellytys. Nykyinen elintasomme länsimaissa perustuu siihen, että emme jääneet kyntämään hevosilla peltoja vaan korvasimme hevoset traktoreilla. Vastaavasti nykyisin hyvin harva tai ei kukaan työllistyy lyhdynsytyttäjänä, palovahtina tai konekirjoittajana. Tämä on ollut ripeän kasvun edellytys.
Toistaiseksi yhteiskunnat ovat myös onnistuneet aina kehittämään uusia töitä kadonneiden tilalle. Muutos ei aina ole ollut kivuton, mutta tahti on nyt selvästi hitaampaa kuin esimerkiksi 60-luvun Suomessa.
Suomelle uudet teknologiat ovat enemmän mahdollisuus kuin uhka. Automatisaatio, tekoäly ja robotiikka voivat parhaillaan mahdollistaa seuraavan tuottavuusloikan länsimaissa.
Tässä olemme samassa veneessä muiden maiden kanssa. Voimme antaa oman panoksemme teknologian kehitykseen, mutta emme tule pienenä maana määrittelemään länsimaiden yleistä teknologista kehitystä.
Suurin osa tulevista keksinnöistä tehdään jatkossakin Suomen rajojen ulkopuolella. Meidän pitää siis toivoa, että insinöörit USA:ssa, Ranskassa ja Saksassa onnistuvat työssään.
Suomella pitäisi olla täydet mahdollisuudet menestyä uutta teknologiaa koskevassa kilpailussa. Tämä vaatii kuitenkin sekä yrityksiltä että julkiselta vallalta rohkeutta tehdä uusia asioita. Tämä on onnistunut aikaisemminkin, joten miksi ei jatkossakin?
Kirjoittaja on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.