Maailma jän­nit­tää Dis­co­ve­rya

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Discovery-avaruussukkula palaa maanantaina maan kiertoradalta.

_
_

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Discovery-avaruussukkula palaa maanantaina maan kiertoradalta.

Sukkula irtautui ISS-avaruusasemasta lauantaina ja sen on tarkoitus laskeutua Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tukikohtaan Floridaan maanantaina.

Laskeutuminen Floridaan tapahtuu kello 11.47. Suomen aikaa. Jos ajankohta siirtyy myöhemmäksi, sukkula laskeutuu Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohtaan Kaliforniaan Suomen aikaan iltapäivällä.

Sukkula voidaan jättää Maan kiertoradalle enintään kahdeksi päiväksi, jos sää on kehno

Maailma jännittää miehistön turvallisuuden puolesta, sillä aiemmat avaruussukkulalennot eivät ole sujuneet ongelmitta. Nasan edellisellä sukkulalennolla vuonna 2003 Columbia-sukkula hajosi laskeutumisvaiheessa saapuessaan ilmakehään. Sukkula räjähti, kun kuumuus pääsi vaurion takia tunkeutumaan runkoon, ja kaikki seitsemän miehistön jäsentä kuolivat.



Sukkulan eristeiden
uskotaan kestävän


Myös Discoveryllä on ollut matkallaan ongelmia lämpösuojauksen kanssa. Miehistö korjasi keskiviikkona aluksen eristelaattojen välistä ulos työntyneet kohoumat, jotka olisivat lisänneet kitkan aiheuttamaa kuumuutta laskeutumisvaiheessa. Torstaina Nasa päätti tutkimusten jälkeen, että ylikuumenemisen vaaraa ei ole ja toista avaruuskävelyä lämpösuojien korjaamiseksi ei tarvita.

Nasan tutkijat testasivat myös, ovatko Discoveryn eristelevyt vaarassa irrota laskeutumisen aikana. Nasan tukikohdan tuulitunnelissa tehdyissä kokeissa käytettiin lämpösuojia, joihin oli kopioitu Discoveryn eristeiden vauriot.

Teknologia-asiantuntija Pauli Stigell Teknologian kehittämiskeskus Tekesistä kertoo, että avaruuslentojen onnistuminen on myös tärkeä arvovaltakysymys Nasalle ja Yhdysvaltain presidentti George W. Bushille. Bushilla on kunnianhimoisia suunnitelmia avaruuden valloituksen saralla.

Hän on puhunut jopa miehitetystä avaruuslennosta Marsiin, jota Nasan asiantuntijat pitävätkin mahdollisena vuoteen 2020 mennessä.

"Nasa ei kuulu minkään ministeriön alaisuuteen vaan on suoraan presidentin alainen. Onnistuminen on arvovaltakysymys. Epäonnistuneen avaruuslennon jälkeen avaruusohjelmaan varmaankin pantaisiin entistä enemmän rahaa", Stigell arvioi.

Tekes koordinoi suomalaisten osallistumista Euroopan avaruusjärjestön ESAn tutkimus- ja tiedeohjelmissa. Suomalaisteknologiaa on päässyt avaruuteen myös amerikkalaislennoilla.

"Sukkulalennoilla on ollut Suomessa kehitettyjä lääketieteellisiä laitteita. Myöhemmin kansainväliselle avaruusasemalle on tulossa suomalainen DEBIE-laite, jollainen oli myös yhdessä ESAn satelliitissa. Se mittaa asemaan törmääviä mikrometeoriitteja", kertoo Stigell.

Discoveryn tehtävänä oli viedä tarvikkeita avaruusasema ISS:lle. Sukkulalennot mahdollistavat kansainvälisen avaruusaseman rakentamisen ja ylläpidon.

Avaruusasemalla tehdään monenlaista tieteellistä tutkimusta. Se että tiedemiehet oppivat pitkäaikaisen painottomuudessa oleskelun vaikutuksista, on yksi askel kohti Marsin valloitusta.

"Painottomuuden ongelmina ovat esimerkiksi lihasten surkastuminen ja nestetasapainon muuttuminen", kertoo Pauli Stigell.

"Avaruusasemalla tehdään myös esimerkiksi tähtitieteellisiä mittauksia. Painottomuus tekee siitä kiinnostavan tutkimusympäristön myös teknis-tieteellisiä tutkimuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kiteenkasvatus- ja lämmönsiirtotutkimukset."

Ilmoita asiavirheestä