Salcompin laturitehtaan työntekijöillä Kemijärvellä ei ole valoa näkyvissä. Yt-neuvottelut on aloitettu, mutta omistajien taholta ei ole loivennuksia odotettavissa.
Suunnitelman mukaan tuotanto loppuu Kemijärvellä maaliskuun loppuun mennessä ja huhtikuun loppuun mennessä irtisanotut työntekijät ovat lähteneet.
"Kyllä se selkeä asia on, toiminta ei jatku", työntekijöiden pääluottamusmies Veli-Matti Väisänen sanoo.
Yli 200 valmistuksessa työskentelevää työntekijää ja noin 50 toimihenkilöä on saamassa lähtöpassit .
Positiivista on Väisäsen mukaan ainoastaan se, että asiaan on otettu kantaa valtakunnassa . "Toivotaan, että saadaan tänne korvaavaa työtä ."
Salcompin toiminta aloitettiin Kemijärvellä vuonna 1975. Kemijärvelle tehdas perustettiin, koska sieltä oli hyvin tarjolla työvoimaa. Toisaalta vaakakupissa painoivat myös aluepoliittiset syyt. Työvoimavaltaista teollisuutta tarvittiin kehitysalueella.
Aluksi tehdas teki Saloralle televisioiden ja stereoiden osia. Kanavanvalitsimet olivat aikoinaan päätuote, kunnes niiden tuotanto siirrettiin Turkuun.
Teholähde- eli laturituotantoa oli pystytetty, ja tuotanto jatkui siitä. Nokian omistajuudessa laturipuoli lähti kovaan kasvuun.
Enimmillään Salcompilla on ollut kesätyöntekijöineen väkeä töissä noin 750 henkilöä. Vuonna 97 sitten alkoi kuulua varoituksia, että väen määrä on huipussaan.
Pääomasijoittajat omistajina
Kemijärven tehdas on ollut laturinvalmistuksessa pisimmälle automatisoitu maailmassa. Automaation mukana työntekijämäärä on rutkasti vähentynyt.
Automaatiokaan ei riittänyt pitämään tuotantoa omistajien mielestä riittävän kannattavana.
Salcompilla on omistajana pohjoismainen pääomasijoittajaryhmä EQT, joka osti Nokialta Salcompin vuonna 1999. Suomessa EQT:n omistamiin yrityksiin kuuluu myös Vaasan & Vaasan leipomobisnes, metallin työstölaitteita valmistava Finn-Power ja anturivalmistaja VTI Technologies.
Valtion avusta
ei vielä tietoa
Vuosien mittaan valtiovaltakin on sijoittanut merkittäviä summia Salcompin toiminnan tukemiseen muun muassa investointitukina ja Tekesin kautta. Lapin TE-keskuksen työvoimaosaston osastopäällikkö Pertti Laukkanen toteaa, että heillä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon valtio on tukenut Salcompia. "Me teemme sellaisen selvityksen, mutta vielä ei sellaista löydy, eikä meillä ole mahdollisuutta sitä nyt tehdäkään. Täällä on nyt muutakin tekemistä kuin Salcompin asia", Laukkanen sanoo kiireissään.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on puhunut tuesta Kemijärvelle. "Vielä ei ole luvassa mitään, homma on vielä suunnitteluvaiheessa. Mitään ei ole vielä tehty", Laukkanen sanoo.
Kemijärven kaupunki osallistui esimerkiksi vuonna 97 Salcompin laajennukseen 20 miljoonalla markalla, 3,3 miljoonalla eurolla.
Toisaalta yhtiö on tuonut yhteisöverotuloina kaupungille parhaimmillaan ainakin 10 miljoonaa markkaa eli 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Henkilöstö
joustanut aina
Luottamusmies Vilho Kemppainen edustaa tehtaalla teollisuuden toimihenkilöitä. Hän on ollut Salcompilla töissä paria vuotta vaille tehtaan historian alusta, vuodesta 1977 lähtien. Lomautuksia on Salcompilla ollut 80-luvun alkuvuosinakin.
"Aina täällä on ollut henkilöstö tiukilla. Kun on mennyt hyvin, on pidennetty päivää ja porukka on venynyt. Kun on mennyt huonosti, on saanut lähteä tietä mittailemaan. Tavallaan muuta joustovaraa ei oikeastaan ole ollutkaan kuin henkilöstö. Mutta onhan se Salcomp kuitenkin näille raukoille rajoille jotain ansiotyötä tuonut", Kemppainen sanoo.
Laturibisnes on hyvin suhdanneherkkää. "Jos jotakin uutta Kemijärvelle tulee, niin toivottavasti ei ihan tällaista teollisuutta", Kemppainen toivoo.
Toiminta-alue saisi hänen mukaansa olla suppeammalla alueella eikä koko maailman laajuista. Jos tuotteita pitää viedä Aasiaan, se ei ole kovin turvallista suomalaisten työntekijöiden kannalta.
Tuotteet kannattaisi Kemppaisen mielestä suunnata ammattipuolelle eikä kuluttajamarkkinoille, massamarkkinoilla hintapaineet ovat kovimmat. "Ei me noitten kiinalaisten kanssa voida kilpailla siinä suhteessa."